"Toimme sen tänne laituriin toistaiseksi", selitti Olle ja sytytti piippunsa.
"Kenen laiva tämä on?" kysyi konstaapeli.
"Emme tiedä", kuului tyyni vastaus, ja väkijoukosta puhkesi kummastuksen huudahduksia.
Konstaapeli tunsi asian käyneen hyvin epäilyttäväksi.
"Ette tiedä", jatkoi hän tuikeasti ja arvovaltaisesti. "Mistä te sen sitten saitte?"
"Löysimme", virkkoi Olle välinpitämättömästi niinkuin kysymys olisi ollut tulitikkulaatikosta. Konstaapeli joutui aivan ymmälle. Uskalsivatko nuo lurjukset valehdella noin röyhkeästi! Löytäneet täydessä kunnossa olevan höyrylaivan!
"Mistä te sen löysitte?"
"Tuolta!" ja Olle teki laajan kädenliikkeen, kasvoillaan ikävystynyt ja haluton ilme, aivan kuin laivojen löytäminen olisi ollut hänen ammattityötänsä eikä hän olisi katsonut maksavan vaivaa puhella niin vähäpätöisestä.
"Taitaa olla parasta, että seuraatte nyt minua", sanoi konstaapeli painokkaasti ja katsahti kuin vedoten väkijoukkoon. "Saatte selvittää löytönne nimismiehen luona!"
"Lähdetään vain!" mukautuivat rantajätkät. Konstaapeli määräsi pari miestä vartioimaan laivaa ja tuli sitten seikkailijoittemme luo.