"Mitä tämä merkitsee?" sai hän vihdoin soperretuksi.
"Sen selitämme heti. Sallikaa esitellä: ystäväni, toimittaja Kivinen, suomalainen sanomalehtimies!" ja Kivinen puristi likaisilla käsillään ruotsalaisen maalaisnimismiehen turpeaa kouraa.
Olle kertoi hänelle pääkohdat heidän yöllisestä seikkailustaan, jättäen kuitenkin mainitsematta, että juttu oli yhteydessä Kuststadin tapauksen kanssa. Nimismies nauroi katketakseen saareen jääneitä salakuljettajia.
"Se oli sukkela temppu! Ne herrat on heti vangittava!"
"Ei missään tapauksessa", ehätti Olle väliin. "Vasta yöllä voitte matkustaa 'Arthurilla' saareen, sillä muutoin voi juttu tulla tietoon ennen aikojaan ja vaikeuttaa tutkimuksia Tukholmassa."
Olle selitti sitten suunnitelmansa ja nimismies suostui säilyttämään asian toistaiseksi omana tietonaan. Olle tiedusti rautatiematkan mahdollisuutta Tukholmaan ja sai kuulla, että asemalle oli kolme kilometriä ja että juna lähtisi tunnin kuluttua. Nimismies lupasi lainata hevosensa.
"Mattson!" huusi nimismies, ja konstaapeli astui nopeasti sisään, varmana siitä, että saisi viedä rantajätkät parempaan säilyyn. Hänenkin hämmästyksensä oli kuvaamaton, kun hän näki heidän istuvan nojatuoleissa, levollisesti tupakoiden.
"Niin, Mattson, voitte palata saareen ja vartioida tarkasti laivaa.
Älkää selittäkö mitään uteliaille!"
Konstaapeli kumarsi ja poistui.
"Oletteko jo aterioinneet?" kysyi vieraanvarainen ruotsalainen.