"Kädet ylös!" huusi salapoliisi ja tähtäsi salakuljettajia aseellaan. Hänen takanaan näkyi lisäksi vielä kolme piipunsuuta. Salakuljettajat hypähtivät rajusti ylös, kalveten, kasvojen vääristyessä, mutta kylmät piiput eivät antaneet miettiä, vaan koko joukko nosti kätensä ylös. Salapoliisi hypähti ikkunan luo ja löi sen rikki aseellaan, temmaten sitten pillin ja viheltäen pitkään ja kuuluvasti. Ulkoa kuului pari vastausta.
Olle tarkasti vankeja nopealla silmäyksellä ja päästi kummastuksen huudon. "Missä on Popov?"
"Hän poistui juuri toiseen kerrokseen", selitti muuan salakuljettajista.
Kivinen kirosi. Hän hypähti avoimelle ovelle, ja salapoliisi seurasi. Päästyään rapuille he kuulivat ylhäältä askeleita, jotka nopeasti häipyivät. Miehet syöksyivät neljä viisi askelmaa kerrallaan ylöspäin, tempasivat auki oven ja syöksähtivät huoneeseen. Siellä ei ollut ketään. He juoksivat parin kolmen muun huoneen läpi. Kaikki olivat tyhjiä. Minne Popov oli kadonnut? Mitään ovia ei ollut kolmesta huoneesta muualle kuin portaille, joita pitkin he juuri olivat tulleet. Huoneet olivat melkein tyhjät eikä niihin voinut piiloutua.
Miehet etsivät ja silmäilivät, mutta tulos oli nolla. Alhaalta kuului askeleita ja huutoja. Poliisit olivat tunkeutuneet sisään. Malm riensi alas. Kokoushuoneessa oli nyt toistakymmentä henkeä. Salakuljettajat riisuttiin aseista ja vangittiin. Kivinen tutki innokkaasti heiltä löydettyjä papereita, samoinkuin Ollekin. Mutta mitään neiti Rigeriä koskevia he eivät löytäneet. Popov oli ne kai vienyt mennessään. Malm kuulusteli poliiseja. Ei, he eivät olleet nähneet kenenkään poistuvan talosta merkkivihellyksen jälkeen. Aikaisemmin oli poistunut muuan nainen, — Malm höristi korviaan, — mutta he eivät olleet varmat, tuliko hän tästä talosta vai viereisestä. "Arthur" ei myöskään ollut saapunut, luonnollista kylläkin.
Yhtiön konttori tutkittiin. Siellä ei ollut muuta kuin vanhoja tilikirjoja. "Konst Salonin" omistaja vangittiin. Kivinen ja Malm lähtivät uudelleen ylös.
"Voi meitä aaseja!" huudahti Kivinen äkkiä ja osoitti varastohuoneen kattoa. Toisen kerroksen ikkunasta saattoi hypätä sen päälle ja sitä myöten poistua. Popov oli käyttänyt sitä tietä, sen todisti lukitsematon ikkuna.
13.
Kivinen saa kuulla lyhyen, mutta ytimekkään esitelmän alkeellisista käyttäytymissäännöistä.
Varmistuttuaan, että Popovin takaa-ajo oli mahdotonta ja hyödytöntä, palasivat miehet alas. Salakuljettajat istutettiin juuri pariin autoon kaikessa hiljaisuudessa, kun ei tahdottu toistaiseksi nostaa mitään melua paljastuksesta.