Sanomalehtimies hypähti ylös ja meni sohvan luo. Neiti Riger ei uskaltanut häneen katsoakaan.
"Kuulkaapas, kertokaa nyt minulle oma historianne", virkkoi sanomalehtimies hiljaa ja istuutui neitosen viereen. "Kaiken muun minä tiedän."
"Tiedätte!" huudahti neiti Riger suunniltaan hämmästyksestä.
"Puhukaamme nyt ystävinä! Jättäkää pois tuo suuttumuksenne! Asemanne on vaarallinen, Kahl ja muutkin salakuljettajat ovat vangitut."
"Vangitut?" huudahti neitonen, ja äänessä väreili levottomuus.
"Koko yhtiö on nyt paljastettu. Teidän asemanne on vaikea, ja toivon teidän kertovan minulle kaikki. Autan mielelläni."
Neiti Riger kätki kasvonsa eikä vastannut mitään. Sanomalehtimies odotti.
"Vangitaanko minut heti?" kysyi neitonen alistuneena.
"Ei heti eikä kai milloinkaan. Viranomaisilla ei ole mitään tietoa lentokonejutusta ainakaan toistaiseksi."
"Kertokaa minulle kaikki mitä tiedätte!" pyysi neiti Riger.