Kuka ärjyy kirkossa? Mitä se on? Mitä minun täytyikään —?
Sitten jaksaa taas ponnistella selvän tajunnan asteelle.
Ne tulevat. Minun täytyy, täytyy —
Vaivoin saa laahanneeksi kiväärin lähemmä. Asettaa vapisevin käsin sen piipun leuan alle. Kaamea tunne kylmän raudan kosketuksesta viiltää läpi ruumiin.
Oikea käsi haparoi liipasimelle.
Onko tämä oikein? Onko tämä väärin?
Ajatus ponnistelee turhaan jaksamatta kohota enää selvyyteen. Sanomaton raukeus ottaa valtoihinsa joka solun.
Ei jaksa — täytyy levähtää. Hän jää makaamaan silmät ummessa ja oikea käsi liipasimella, kunnekka karkea ääni karjaisee aivan läheltä:
"Ei saa ampua!"
Kauhu täräyttää väsyneet aivot ja seisahtelevan elinkoneiston taas toimintaan.