Uunna vuonna.
Onnellista uutta vuotta
Toisilleen nyt toivottaa
Ystävykset; eikä suotta
Tapa tää lie tullutkaan:
Onhan taas jok' ainoalle
Onnen arpa heitetty,
Vaikk' on vielä verhon alla
Etehemme peitetty.
Salaisuuden esirippu
Vähitellen kohoaa,
Täänkin vuoden arpalippu
Kääröstänsä aukeaa:
Se, mik' on nyt taivahalle
Tunnettuna yksin vaan,
Kohta koko maailmalle
Julki tietää annetaan.
Tok' ei sentään satunnaista
Kenenkään oo kohtalo:
Kaikki mit' on olevaista,
Määrännyt on Luoja jo.
Siispä Herraan Jumalaani
Turvaun taas vakaasti,
Hän on suoja isänmaani,
Tuki Suomen kansanki.
Juokse, porosein!
(Franzén'in mukaan.)
Juokse, porosein,
Poikki vuoret, maat!
Seista, syödä, saat
Majall' impyein;
Siellä verraton
Sammal-aarre on.
Päiv' on lyhyinen,
Mutta pitkä tie,
Laulaissan' nyt vie
Matka joutuen!
Tääll' on sudet vaan
Usva-majoissaan.
Jos mä lentäisin,
Niinkuin kotka tuo,
Kultapilven luo,
Ehkä näkisin
Silmät lemmityn,
Huulten hymyilyn.
Sydämeni sä
Kohta kiedoit niin
Lemmen pauloihin,
Ett'en selviä:
Vedät totta kuin
Koski innostuin.