Mutta kukkien seassa rannalla leikitsi muuan poika, vaatetettuna kalleisiin, silkkisiin ja kultaisiin vaatteisiin, ja hänellä oli kanssansa joukko palvelijoita, jotka lankesivat polvillensa hänen heitä puhutellessa. Hän oli Persian kuninkaan poika, joka ilakoitsi isänsä puistossa.

Joutsenet uiskentelivat edestakaisin siinä kuvastin kirkkaalla järvellä ja notkistivat pulskia kaulojansa kuninkaan pojalle; mutta häneltä ne eivät kysyneet miten hän jaksoi, sillä mahtavat voivat aina hyvin. Vaan köyhän pojan nuori joutsen ui lähimmäksi ja räpytteli kauniita siipiänsä, niinkuin hän olisi rukoillut jotain.

"Mitä tahtoo lintu?" kysyi kuninkaan poika vanhalta noitamieheltä. "Oi, joka toki ymmärtäisi lintujen kieltä!"

"Korkeasukuinen herra ja ruhtinas", sanoi noita, "minä sanon sinulle mitä lintu tahtoo".

"Puhu mitä hän tahtoo, hyvä noitaukko", sanoi kuninkaan poika.

"Joutsen sanoo: suurisukuinen ruhtinas, anna kultanen rengas minun kaulaani viedäkseni köyhälle pojalle, joka on minun ystäväni. Niin sanoo nuori joutsen".

"Sen teen mielelläni. Minä rukoilen isäni kuninkaan antamaan kultasen renkaan ja panen sen kauniin linnun kaulaan".

Ja kun heidän syksynsä tuli — se tahtoo sanoa kun tuli kevät köyhän pienoisen majan luona ja jää suli Joutsenvedessä — sillä niin vaihettaa Jumala syksyn ja kevään tasan rikkaille ja köyhille, niille, jotka voivat käskeä tuhansia ihmisiä, ja niille, jotka kaikki ovat unhottaneet — niillä molemmilla on siellä syksy ja kevät, päivä ja yö, kukkia, jotka puhkeavat silmikoistansa, ja kukkia, jotka lakastuvat kuivaksi heinäksi — silloin kutsui kuninkaan poika kauniin joutsenen luoksensa ja pani kultarenkaan hänen komeaan kaulaansa, ja siinä renkaassa oli sata jalokiveä, yksi jokaista valtakuntaa kohtaan, jotka hänen isänsä omisti; sillä hän oli mahtava kuningas.

Mutta täällä Joutsenveden vieressä istui pieni poika vaaleampana kuin vuosi sitä ennen; hänen poskensa olivat vielä enemmän vaipuneet eikä hän jaksanut enää ongenvapaa pitää kädessänsä. Kuitenkin oli hän kompuroinut kivelle ja istui siinä ja odotti joutsenia.

Siinä istuessaan ja odottaessaan lauloi hän aina laulunsa joutsenista maan päällä ja taivaassa. Oletteko kuulleet sitä laulua? Muutoin on se näin: