"Se näyttää sinua todellakin tavattomasti huvittavan", virkkoi Jack ja kääntyi poispäin.
Yuki nauroi veitikkamaisesti.
"Oh, se onkin hauskaa."
"Mitä sinä tarkotat?" kysyi Jack terävästi.
"Kun te on vihainen. Oh! Te on kuin suuri ukkosilma." Hän lausui tuon sanan koomillisesti murtaen, houkutellakseen hänet nauramaan. Kun hän siinä kuitenkin erehtyi, muutti hän käytöstapaansa.
"Te on muuttunut!" Hän huokasi melkein tyytyväisenä.
Jack mutisi jotain.
"Nyt te näyttää jo hiukan kiltimmältä", virkkoi hän.
Jack nousi ja meni ikkunan luo. Hän käänsi selkänsä Yukiin ja vihelteli teeskennellyn iloisesti. Tämä lähestyi häntä arasti ja asettui hänen viereensä.
"Onko te iloinen, ylhäisyys, kun te näkee minut jälleen?"