Vanhan ajan lopussa alettiin sirkuksessa esittää muutakin kuin kilpa-ajoja. Nuoralla tanssijat, temppujen tekijät, villieläinten kesyttäjät, tanssijattaret ym. esiintyivät toinen toisensa jälkeen. Roomalaiset rakastivat ylenmäärin kylpyjä ja he vetelehtivät kylpylaitoksissa eli thermeissä päivät päästään.
Rikkailla roomalaisilla oli suuret kylpylät oman palatsinsa yhteydessä, mutta köyhemmät käyttivät julkisia kylpylaitoksia. Nämä olivat kauniisti, jopa ylellisesti sisustetut marmoripylväillä, mosaiikkilattioilla ja kalliilla taidemaalauksilla. Thermeissä oli liuta valtion orjia, joista toiset toimivat lämmittäjinä, toiset vartioivat kylpijöiden vaatteita ja toiset hieroivat heitä hyvänhajuisilla öljyillä. Ennen kylpyä useimmat harjoittivat urheilua kylpylaitoksen yhteydessä olevilla suurilla urheilukentillä. Tämän jälkeen he heittäytyivät suuriin uima-altaisiin, joissa oli kuumaa, haaleata tai kylmää vettä, mitä vain kukin halusi. Useat kulkivat vuoron perään altaalta altaalle. Kuumaa vettä ei kuitenkaan ollut kaikkina vuorokauden aikoina saatavissa, vaan kuuman kylvyn aika ilmoitettiin kellonsoitolla. Muutamat eivät ollenkaan käyttäneet uima-altaita, vaan ottivat mieluummin ammekylpyjä. Toiset taas olivat ihastuneita hiotuskylpyihin. Jokainen voi valita, mikä hänelle oli mieluisinta. — Olipa kylpylaitosten yhteydessä vielä luentosaleja, joissa oppineet pitivät esitelmiä ja runoilijat lukivat julki teoksiaan. Toisin paikoin oli amfiteattereja tai teattereja, toisaalla taas kirjastoja. Useat roomalaiset viettivät puolet päivästään thermeissä. Vähitellen niistä tuli vetelehtimispaikkoja, jotka olivat omiaan veltostuttamaan roomalaisia.
□ Miten ylhäinen roomalainen vietti päivänsä. Kaikki roomalaiset, rikkaat niinkuin köyhätkin, nousivat päivän sarastaessa. Pukeuduttuaan tunikaansa isäntä kokosi perheensä ja palvelijansa kotijumalien pyhäkköön, lausui lyhyen rukouksen sekä uhrasi hyppysellisen jyviä. Atriumiin kokoontui sillä välin joukko odottavaa väkeä. Toisinaan siellä oli joku isännän säätytovereista, joka toivotti hänelle onnea virkanimityksen tai muun merkkitapauksen johdosta. Mutta parhaasta päästä nuo odottajat olivat klienttejä. Roomassa oli tapana, että rikkaat keräsivät ympärilleen köyhiä kansalaisia, jotka taputtivat käsiään heidän puheilleen, seurasivat heitä heidän kulkiessaan kaduilla ja tekivät heille muitakin palveluksia. Näitä kansalaisia sanottiin klienteiksi. Heidän isäntänsä antoivat heille vastalahjaksi vanhoja vaatteita, kutsuivat heidät silloin tällöin aterialle jne. — Isäntä lähti nyt atriumiin, vaihtoi muutamia sanoja klienttiensä kanssa sekä vetäytyi sitten työhuoneeseensa tarkastamaan tilikirjojaan, neuvottelemaan kartanoittensa hoitajien kanssa sekä suorittamaan muita esiintyviä askareita. Kaikki tämä kulutti pari tuntia.
Syötyään kevyen aterian: viiniin kastettua leipää, hunajaa ja taateleita ylimys otti togan yllensä ja lähti kaupungille orjien ja klienttien saattamana. Jos hänellä oli pitkä matka kuljettavana, hän kannatti itseään kantotuolissa. Milloin hänellä oli oikeusjuttu ajettavana, hän lähti johonkin Forumin varrella olevaan basilikaan antamaan selityksensä praetorille. Tasavallan aikana hän useasti kävi kansankokouksessa, mutta keisarikaudella se enää tapahtui harvoin. Senaatin kokouksissa hän sen sijaan kävi yhä edelleen.
Kuva 126. Roomalaista katuelämää.
Noin kello 12 ylimys palasi kotiinsa suurusta syömään. Ateria käsitti lihaa, vihanneksia, hedelmiä ja viiniä. Nyt hän tavallisesti piti lyhyen ruokalevon. Sitten seurasi ruumiinharjoituksia joko kotona tai harjoituskentällä ulkona kaupungissa. Sen jälkeen tuli kylpy, jonka varakkaimmat ottivat kotona, muut yleisissä kylpylaitoksissa. Myöhään iltapäivällä nautittiin pääateria, joka vastasi meidän päivällistämme. Se oli useasti kallis ja ylellinen. Jos oli vieraita, voitiin pitoja jatkaa kauan aterian jälkeen. Mutta tavallisissa oloissa roomalainen pani aikaisin levolle, sillä valaistus oli niin huono, ettei haluttanut istua iltaisin ylhäällä.
Naisten asema oli Roomassa paljon parempi kuin Kreikassa. Naiset eivät ainoastaan huolehtineet taloudesta, vaan he ottivat miesten kanssa osaa seuraelämään, olipa monella naisella vaikutusvaltaa valtion hallinnossakin.
Kuva 127. Pompejin häviö.