● Langobardit. Noin 30 vuotta Teodorikin kuoleman jälkeen itägootit menettivät maansa Itä-Roomalle, mutta pian saapui Italiaan uusi germaanikansa, langobardit (568), joista Lombardia on saanut nimensä. He ottivat haltuunsa melkein koko Pohjois- ja Keski-Italian ja hallitsivat maata enemmän kuin 200 vuotta.
FRANKKIEN VALTAKUNNAN SYNTY.
● Klodovig (481–511). Uudet germaanivaltakunnat olivat enimmäkseen lyhytikäisiä. Elinvoimaisin oli frankkien valtakunta Galliassa.
Viidennellä vuosisadalla Gallia oli jakautunut neljän eri kansan kesken. 1) Frankit, jotka vielä palvelivat vanhoja pakanajumaliaan ja olivat tavoiltaan raakoja, olivat vähitellen siirtyneet Reinin yli Koillis-Galliaan eli nykyisen Ranskan koillisosaan ja jääneet sinne asumaan. 2) Heistä länteen Loire-jokeen saakka oli maa itsenäiseksi hallitsijaksi kohonneen Rooman entisen maaherran hallussa. 3) Loire-joen etelärannalta alkoivat länsigoottien maat. 4) Rhône-joen laaksossa Gallian kaakkoiskulmassa asuivat burgundit.
Kuva 142. Frankkilaispäällikkö.
Kuva 143. Frankkilaissotilas.
Frankkien asuma-ala oli varsin ahdas, ja he olivat jakautuneina moneen pieneen heimoon, joilla kullakin oli oma kuninkaansa. Muuan tällainen heimokuningas oli Klodovig, joka oli merovinkien sukua. Hän oli frankkien kuninkaana samaan aikaan kuin Teodorik hallitsi Italiassa.
Klodovig oli sivistymätön, petollinen ja julma, mutta samalla tarmokas ja ovela. Frankkien valtakunta laajeni suuresti hänen aikanaan. Ensiksi hän valloitti tuon viimeisen jäännöksen Länsi-Roomasta, otti Pariisinkin haltuunsa ja teki sen pääkaupungikseen.