Kussakin kaupungissa oli avoin tori. Sen keskellä oli kaupungin kaivo, jota tavallisesti koristi kaupungin suojeluspyhimyksen kuva. Torin varrella oli raatihuone, joka usein oli kaupungin komein rakennus. Siellä pitivät kaupungin virkamiehet kokouksiaan, mutta siellä viettivät usein myös varakkaat kauppiaat perhejuhliaan. Raatihuoneen kattoakin korkeammalle kohosivat monien kirkkojen tornit.
Torin ja katujen varsilla olevat myymälät olivat enimmäkseen yksinkertaisia avonaisia suojia. Kauppias tavaroineen oli myymälän sisällä, mutta ostajat olivat ulkona alas lasketun luukun edessä kauppojaan tekemässä. Käsityöläiset asuivat useimmiten siten, että saman ammatin harjoittajat olivat saman kadun varrella. Sen vuoksi alettiin katuja sanoa seppien kaduksi, kankurien kaduksi, räätälien kaduksi, oluenpanijain kaduksi j. n. e. Italian kaupungeissa käsityöläiset usein tekivät työtä ulkosalla, mutta pohjoisemmissa maissa oli kullakin omat työhuoneensa.
Kuva 183. Ypernin kaupungin goottilaistyylinen raatihuone Belgiassa.
Puhtaus oli keskiajan kaupungeissa perin huonolla kannalla. Italiassa kadut oli katettu tiilillä tai kivilaatoilla, mutta muissa maissa ne yleensä olivat kiveämättömät. Sen takia ne poudalla hirveästi pölysivät, ja sateella ne olivat loan peitossa. Kaduille ja pihoille viskattiin taloista arvelematta lika-aineet, eikä niitä korjattu pois, vaan jätettiin siihen sateen huuhdottaviksi. Puhtaudesta huolehtivat siat, joita makaili talojen edustalla tai kuljeskeli pitkin katuja ruokaa etsien.
Kuva 184. Kauppaholvi.
Yön aikaan kaupungissa oli pimeä, ellei sattunut kuu taivaalla kumottamaan. Katuja näet ei siihen aikaan valaistu. Ainoastaan milloin kuningas oli kaupungissa vieraana taikka suuri vaara oli uhkaamassa, piti jokaisen talon edustalla palaa lyhty. Ihmisten oli vallitsevan pimeyden takia pakko mennä aikaiseen maata ja nousta varhain aamulla töitänsä toimittamaan. Jos jonkun oli pakko pimeässä liikkua, jota hän rosvojen pelossa ei mielellään tehnyt, hänellä oli lyhty kädessä.
Kuva 185. Keskiaikainən asiakirja. (Kaupungin vapauskartta.)