Lopetettuaan kertomuksensa Endiku taas laskeutui maan alle, ja aukko sulkeutui. Mutta Gilgameš hallitsi vielä monta vuotta viisaasti ja hurskaasti valtakuntaansa.
● Assyyria. Kuuma ilmanala ja hedelmällinen maanlaatu veltostuttivat vähitellen babylonialaisia, niin että he n. v. 700 eKr. joutuivat voimakkaampien assyyrialaisten hallittaviksi. Assyyrialaiset, jotka olivat omaksuneet babylonialaisten sivistyksen, olivat sotaista ja urhoollista kansaa, ja he laskivat koko silloin tunnetun maailman valtansa alle, muodostaen siten ensimmäisen suuren maailmanvallan. Mahtavin Assyyrian hallitsijoista oli Assurbanipal (ass. Aššur-bāni-apli), jonka aikana Egyptikin kuului Assyyrian alusmaihin. Hänen aikanaan Assyyrian pääkaupunki Ninive (ass. Ninua) oli maailman suurin ja rikkain kaupunki.
Kuva 28. Assyyrian kuningas leijonanajossa.
Kuva 29. Assyyrialainen piiritystorni.
□ Assyyrialaiset eivät olleet yhtä taitavia maanviljelijöitä ja kauppiaita kuin babylonialaiset. Eivät he myöskään harjoittaneet yhtä paljon tieteitä eivätkä sepittäneet sellaisia lauluja kuin nämä. Mutta he kehittivät sotataitoa ruveten käyttämään hevosia ratsuina sekä keksien piirityskoneita, kuten korkean puusta rakennetun piiritystornin, joka työnnettiin pyörillä muurien edustalle, sekä muurinsärkijän, ketjuilla telineestä riippuvan, päästä raudoitetun hirren.
Kuva 30. Assyyrialainen temppeli, ennalleen suunniteltuna.
Sotaretkillään Assyyrian kuninkaat osoittivat kuulumatonta julmuutta. Kuta enemmän he teurastivat ihmisiä, sitä enemmän he kerskailivat. Eräskin kuningas kaiverrutti, valloitettuaan kaupungin, seuraavat sanat muistokiveen: »600 heidän soturiaan kaadoin aseilla, 3,000 vankia poltin tulessa; en jättänyt ketään eloon; kaupungin päämiehen otin elävänä vangiksi. Heidän ruumiinsa kasasin röykkiöiksi; heidän poikiaan ja tyttäriään poltin tulessa. Kaupungin päämieheltä nyljin nahan, levitin sen muurille. Kaupungin ryöstin, hävitin, tulella poltin.»