Mentyään naimisiin kuningatar Kondwiramurin kanssa Parzival lähtee ritariretkelle. Hän tulee ihanaan linnaan, jossa vallitsee suuri suru. Mutta Parzival on vaiti, ei kysy mitään eikä ota osaa onnettomain suruun. Hän ei tiedä, että hän on Graalin linnassa ja että hänen tarvitsisi vain sanoa oikea sana saavuttaakseen korkeimman kuninkaallisen arvon. Kun hän ei kestä koetta, ajetaan hänet pois linnasta, ja kun hänet sittemmin aiotaan lyödä Artus kuninkaan ritariksi, ilmaantuu Graalin airut julistaen hänet siihen arvottomaksi.
Nyt Parzival luopuu palvelemasta Jumalaansa, omaan sankarivoimaansa luottaen hän päättää anastaa toivomansa Graalin kuninkaan arvon. Hän ei tahdo nähdä vaimoaankaan, ennen kuin on päämääräänsä päässyt. Mutta turhaan. Vasta kun hän on uudelleen käynyt koulua, tällä kertaa hurskaan erakon luona, ja oppinut nöyryyttä ja katumusta, hänen onnistuu päästä Graal-linnan salaisuuden perille. Kovien koettelemusten ja nöyrän itsetuntemuksen kautta kulkee tie korkeimpaan. Graalin airut kutsuu hänet kuninkaan arvoon. Kondwiramur tulee hänen luokseen kaksoispoikineen, joista Lohengrin on nouseva isänsä seuraajaksi korkeassa Graalin kuninkaan arvossa.
KUVAAMATAITEET.
● Rakennustaide. Kuvaamataiteista edistyi ennen muita rakennustaide. Rakennettiin varsinkin komeita, taiteellisesti arvokkaita kirkkoja. Aluksi oli vallalla romaaninen rakennustyyli. Se kehittyi vuoden 1000 vaiheilla vanhasta basilikamuodosta saavuttaen korkeimman kukoistuksensa 12:nnella vuosisadalla. Tunnusmerkillisenä muotona oli pyörökaari, jota käytettiin oviaukoissa eli portaaleissa sekä ikkunoissa ja holvikatossa. Kirkon pääosan muodosti kuten basilikassakin keskilaiva, jonka molemmin puolin olivat pilarien erottamat matalammat sivulaivat. Etusivu oli länteen ja sen kohdalta kohosi yksi tahi kaksi tornia.
Pohjois-Ranskassa kehkeysi 12:nnen vuosisadan keskivaiheilla uusi rakentamistapa, goottilainen tyyli, leviten sieltä seuraavina aikoina Euroopan muihinkin maihin. Kaaret muodostuivat nyt suipoiksi, jonka tähden kirkkoa sanotaankin suippokaariseksi. Kapeat tornit näyttävät tavoittelevan taivasta. Koristelu on goottilaisessa kirkossa harvinaisen rikas ja yksityiskohtia myöten huolekkaasti suoritettu. Kuvapatsaat, joita runsaasti käytettiin, ovat korkean solakoita. Goottilaiset katedraalit ovat rakennustaiteen todellisia mestariteoksia.
□ Kuuluisimpia goottilaiskirkkoja ovat Pariisin Nôtre-Dame [nōtr-da´m] eli Neitsyt Maarian kirkko sekä Kölnin tuomiokirkko. Edellisen päätyseinä upeine portaaleineen, jonka yläpuolella on kokonainen sarja Ranskan kuninkaitten kuvapatsaita sekä ihmeen kaunis pyöreä ruusu-ikkuna, tekee erinomaisen sopusuhtaisen ja taiteellisen vaikutuksen. Kölnin tuomiokirkko, jota rakennettiin yhteen menoon 250 vuotta ja joka vasta meidän päivinämme lopullisesti valmistettiin, on keskiajan suurenmoisimpia rakennuksia. Se on 135 m pitkä ja sen tornit (160 m) ovat enemmän kuin kaksi kertaa niin korkeat kuin Helsingin Suurkirkko. Tällaiset rakennukset vaativat suunnattomia summia ja taitavia rakentajia. Mutta kirkko oli tähän aikaan rikas, ammattitaito oli korkealla, ja kaupunkien porvaristo oli sekä itsetietoista että uskonintoista. Paitsi kirkot rakennettiin myös raatihuoneet (katso kuvaa 183!) ja ammattikuntain talot goottilaiseen tyyliin.
Kuva 217. Mainzin katedraali. Romaanista tyyliä.
Kuva 218. Kölnin tuomiokirkko Goottilaista tyyliä.