● Rudolf Habsburgilainen. Vihdoin kokoontui Saksan seitsemän etevintä hengellistä ja maallista ruhtinasta, joita sanottiin vaaliruhtinaiksi, valitsemaan maalle sellaista kuningasta, joka palauttaisi järjestyksen valtakuntaan. Valituksi tuli Habsburgin kreivi Rudolf (1273–1291). Siten nousi valtaistuimelle kuuluisa Habsburgin suku. Se sai nimensä Sveitsissä sijaitsevasta Habsburgin linnasta.
Kuva 237. Rudolf, Habsburgin kreivi.
Rudolfilla oli valtaistuimelle noustessaan vähäiset tilukset, mutta hän laajensi ne pian varsin huomattaviksi. Kun Böömin kuningas ylpeästi kieltäytyi vannomasta läänivalaa vasta valitulle kuninkaalle, Rudolf aloitti sodan häntä vastaan ja anasti hänen maistaan Itävallan, Steiermarkin, Kärntin ja Krainin. Ne jäivät sitten perinnöksi Habsburgin suvulle ja niitä sanottiin Itävallan perintömaiksi.
Pontevasti Rudolf toimi myöskin järjestyksen ja sisällisen rauhan palauttamiseksi valtakuntaan. Hän ahdisteli lakkaamatta rosvoritareja, rankaisi heitä ankarasti ja hävitti heidän linnojansa.
□ Thüringenissä Rudolfin sanotaan yhtenä vuotena hävittäneen seitsemättäkymmentä rosvolinnaa. Sen jälkeen hän puhdisti Reinin seudut. Siellä hän eräästä linnasta pelasti joukon kauppiaita, jotka rosvoritarit olivat ryöstäneet puti puhtaiksi ja joita he pitivät vangittuina kiskoakseen lunnaita heidän kotiseudultaan. Rudolf vangitutti ritarit ja tuomitsi heidät kaikki hirtettäviksi. Muuan kuninkaan seurueessa oleva aatelismies huomautti, että moinen rangaistus häpäisisi koko aatelissäätyä. Mutta Rudolf vastasi: »Aateli ei siitä kärsi häpeätä, sillä nämä eivät ole mitään ritareita, vaan varkaita, rosvoja ja murhamiehiä. He ovat käyneet rauhallisten kansalaisten kimppuun, rikkoneet maan rauhan ja pilkanneet tuomioistuimia. Oikea aateli pitää uskollisuutta kunniassa, harrastaa hyviä tapoja, ei tee kenellekään vääryyttä ja suojelee heikkoja.» Kun linna oli hävitetty maan tasalle, pystytettiin sen raunioille hirsipuut, joihin vangit ripustettiin. Vuoren laelle asetettiin marmoritaulu, johon piirrettiin hirtettyjen nimet ynnä seuraavat sanat: »Niin rankaisee Habsburgin Rudolf rauhanrikkojia, rosvoja ja murhamiehiä sukuun tai säätyyn katsomatta».
Kuva 238. Maksimilian I.
● Maksimilian. Rudolfin jälkeen oli Saksan keisarinistuimella erisukuisia ruhtinaita, kunnes v. 1437 kruunu joutui pysyväisesti Habsburgin suvulle. Keskiajan päättyessä oli valtaistuimella Maksimilian I, joka oli, kuten edellä on mainittu, naimisissa Kaarle Rohkean tyttären kanssa ja liitti valtakuntaansa Alankomaat ja Franche-Comtén.
● Sveitsiläisten vapaustaistelu. Rudolfin seuraajain aikana Itävallan habsburgilaiset herttuat koettivat alistaa valtaansa Sveitsin vuorimaiden vapaita talonpoikia. Herttua Leopold päätti pakottaa talonpojat alamaisuuteen ja lähti loistavan ritarijoukon johdossa Sveitsiin. Mutta valppaat, vapautta rakastavat talonpojat olivat häntä vas tassa Morgarienin vuorisolassa Schwyzin kantonin rajalla. Siinä syntyi taistelu (1315), jossa Leopoldin ritarijoukko täydellisesti tuhottiin. Sveitsiläisillä oli kuten englantilaisillakin järjestyneet jalkaväkijoukot, jotka toimivat suunnitelmallisesti, jota vastoin Leopoldilla oli kurittomia ritarijoukkoja.