Monta muutakin siirtokuntaa foinikialaiset kauppansa helpottamiseksi perustivat, mutta ei mikään muu kohonnut niin mahtavaksi kuin Karthago.
Kuva 33. Jerusalemin temppeli Kristuksen aikana.
● Israelilaiset. Välimeren ja Jordanin vaiheilla asui toinen tärkeä länsiseemiläinen kansa, israelilaiset (heprealaiset, juutalaiset). Raamatunhistoriasta tiedämme, että tämä kansa joutui Egyptiin ja asuttuaan siellä muutamia vuosisatoja palasi Mooseksen johtamana luvattuun Kanaanin eli Palestiinan maahan. Aluksi israelilaiset eivät tahtoneet kuningasta, koska Jahve oli heidän hallitsijansa. Sellaista hallitusmuotoa, jolloin Jumalaa katsotaan valtakunnan hallitsijaksi ja papisto hallitsee hänen nimessään, sanotaan teokraattiseksi. Myöhemmin Israelin valtakunnasta kuitenkin tuli maallinen kuningaskunta. Saulin, Daavidin ja Salomon hallitessa n. v. 1000 eKr. se oli laajimmillaan, ulottuen Sinaista Eufratiin saakka. Daavidin aikana tehtiin pääkaupungiksi Jerusalem (hepr. Jerūšālaim), johon Salomo rakennutti Jahvelle komean temppelin. Israelilaiset eivät kuitenkaan hekään tulleet valloittajina kuuluisiksi. Kohta Salomon kuoleman jälkeen valtakunta jakautui kahtia: Israeliin ja Juudaan, joista edellisen valloittivat assyyrialaiset, jälkimmäisen Nebukadnesar.
Israelilaisten merkitys on siinä, että heidän keskuudessaan yksijumalaisuus eli monoteismi pääsi kehittymään. Aluksi Jahve oli vain israelilaisten jumala, ja muilla kansoilla oli omat jumalansa, mutta myöhemmin profeetat nimenomaan opettivat, että Jahve oli yksi ja ainoa eikä hänen rinnallaan ollut muuta jumalaa olemassakaan. Juutalaisten keskuudessa syntyi myös Jeesus Kristus, joka kehitti tämän monoteistisen uskonnon vielä jalommaksi.
PERSIALAISET.
● Heettiläiset. Toistaiseksi olemme puhuneet kahdesta kansanrodusta, haamilaisista ja seemiläisistä. Nyt on meidän tutustuttava kolmanteen, arjalaiseen eli indo-eurooppalaiseen. Se on paljoa laajemmalle levinnyt kuin molemmat edelliset. Siihen kuuluvat melkein kaikki Euroopan kansat ja sitä paitsi useat aasialaisetkin, kuten hindut. Indo-eurooppalaisiin kuuluivat mm. Vähän Aasian heettiläiset, joita vastaan Egyptin kuningas Ramses II taisteli. Heettiläisillä oli oma kuvakirjoituksensa, vaikka he myös käyttivät paljon nuolenpääkirjoitusta. Vuoden 1200 vaiheilla he perustivat suuren valtakunnan, joka käsitti koko Vähän Aasian ja ulottui lähelle Egyptin rajaa.
● Iraani. Arjalaisia olivat myös persialaiset, jotka asuivat muinaisessa Iraanissa Tigris ja Indus jokien välillä. Tämä maa on täynnä vastakohtia. Päivä on lämmin ja herttainen, äkkiä yllättävä yö jäätävän kylmä. Paikoin on hedelmättömiä erämaita tai jylhiä vuoristoja, paikoin ihania laaksoja ruusutarhoineen sekä manteli- ja viiniköynnösistutuksineen. Erämaista puhaltavat polttavat tuulet ja vuorilta raivoisat lumimyrskyt, jotka uhkaavat laaksojen viljelystä.
Persian valtakunta laajimmillaan.