● Uskonto. Iraanin luonto vaikutti uskontoon. Se muodostui dualistiseksi, s. o. uskottiin kahteen jumaluusolentoon, jotka olivat ainaisessa taistelussa keskenään. Hyvyyden jumala oli nimeltään Ahuramazdā, ja hänen valtakuntaansa kuuluivat kotieläimet ja hyödylliset kasvit sekä ahkerat ja rehelliset ihmiset. Pahuuden jumala taas oli Angramainju, jolle kuuluivat rikkaruohot ja petoeläimet sekä laiskat ja väärämieliset ihmiset. Kumpikin jumala lähetti henkiolentoja ihmisiä johtamaan, mutta ihmisten velvollisuus oli kuunnella hyvien suojelushenkien ääntä sekä muokkaamalla peltoja, hoitamalla karjaa ja rehellisellä elämänvaelluksella taistella Ahuramazdan valtakunnan puolesta.
● Kyyros (560–529). Persian kuningas Kyyros (pers. Kūruš) oli lempeä mies, mutta samalla taitava sotapäällikkö. Ensin hän valloitti Meedian valtakunnan v. 550. Sitten hän kukisti Lyydian valtakunnan Vähässä Aasiassa ja vihdoin Babyloniankin (v. 539). Vanhoilla päivillään Kyyros lähti sotaretkelle Oksos joen pohjoispuolella asuvia kansoja vastaan, mutta tällä retkellä hän kuoli v. 529.
Kuva 34. Kyyros kuvattuna jumalaksi.
□ Kun muut itämaiden kansat alkoivat veltostua, muodostivat persialaiset laajan valtakunnan. Heidän maailmanvaltansa perustaja oli kuningas Kyyros, jonka elämästä kerrotaan monta kummallista tarinaa. Eräs näistä tekee selkoa siitä, miten Persia vapautui Meedian ylivallasta. Kyyros oli muka Meedian viimeisen kuninkaan Astyă´gēen tyttärenpoika. Astyages näki kerran unen, että hänen tyttärensä helmasta kasvoi puu, joka varjollaan peitti koko Etu-Aasian. Unenselittäjät sanoivat tämän merkitsevän, että tytär, joka oli persialaisen ylimyksen puoliso, oli synnyttävä pojan, joka kohoaisi koko Etu-Aasian hallitsijaksi. Koska Astyages pelkäsi, että tuo tyttärenpoika riistäisi häneltä kruunun, hän tuotti Kyyroksen luoksensa, kohta kun hän oli syntynyt, ja jätti hänet muutaman hoviherran tapettavaksi. Tämä ei kuitenkaan itse tahtonut murhatyötä suorittaa, vaan uskoi tehtävän eräälle paimenelle. Paimenelta oli vastikään kuollut lapsi, eikä hän hennonnut tappaa poikaa, vaan otti hänet omaksi kasvatikseen.
Kyyros jäi siis eloon ja varttui paimenten majassa vahvaksi ja kauniiksi pojaksi. Kun hän kerran oli leikkimässä muiden poikien kanssa, toiset valitsivat hänet kuninkaakseen. Hän antoi käskyjään, ja muut tottelivat häntä, mutta erään ylhäisen meedialaisen poika kieltäytyi noudattamasta kuninkaan määräystä. Silloin Kyyros käski toisten poikien antaa uppiniskaiselle selkäsaunan. Piesty valitti asiasta isälleen, ja tämä ilmoitti siitä kuninkaalle. Tuon meedialaisen ylimyksen korkean arvon takia Astyages päätti rangaista luultua paimenpoikaa. Hän kutsui paimenen poikineen luoksensa. Kyyroksen uljuus ja ulkomuoto herättivät kuitenkin Astyageessa epäilyksiä, ja pelästyneenä paimen tunnusti kuninkaalle Kyyroksen oikean sukuperän. Unenselittäjät rauhoittivat kuitenkin Astyagesta vakuuttamalla, että uni jo oli toteutunut, koska Kyyros leikissä oli ollut kuninkaana. Astyages lähetti sen tähden pojan hänen todellisten vanhempiensa luo Persiaan.
Vaikka Astyages oli mielissään tyttärenpoikansa pelastumisesta, hän kuitenkin päätti rangaista tottelematonta hoviherraa, joka oli jättänyt pojan eloon. Hän kutsui hovilaisen aterialle, mutta valmistutti hänelle ruoaksi hänen oman poikansa. Kun muille vieraille tarjottiin lammaspaistia, annettiin hovilaiselle hänen tietämättään hänen oman poikansa lihaa. Aterian jälkeen Astyages kysyi; »Miltä ruoka maistui?» — »Sangen hyvältä», isä vastasi. Astyages ilmoitti hänelle, minkälaista otusta hän oli syönyt. Mutta hoviherra ei uskaltanut ilmaista suuttumustaan, vaan sanoi: »Kaikki, mitä kuningas tekee, on hyvää.»
Mieheksi vartuttuaan Kyyros kerran käski persialaisten saapua luokseen sirpit mukanaan. Sitten hän pani heidät koko päiväksi raivaamaan orjantappuraketoa. Seuraavana päivänä persialaisten oli uudestaan tultava Kyyroksen luo, mutta nyt juhlavaatteissa. Tällä kertaa heille valmistettiin pidot, joissa tarjottiin maukkaita hedelmiä, viiniä ja raavaan lihaa. Illalla Kyyros kysyi, kumpi päivä oli ollut mieluisampi. Kaikki vastasivat yhdestä suusta: »Jälkimmäinen.» Silloin Kyyros sanoi: »Niin kauan kuin pysytte meedialaisten ikeen alla, täytyy teidän raataa niin kuin edellisenä päivänä, mutta jos seuraatte minua ja teette minut hallitsijaksenne, on jokainen päivä oleva jälkimmäisen kaltainen.» Persialaiset tarttuivatkin aseisiin, valitsivat Kyyroksen kuninkaakseen ja voittivat Astyageen.
