Perikles ei koskaan poikennut velvollisuuden tieltä ja käytti kaikki kykynsä hyödyttääkseen kansalaisiaan. Hän esiintyi vain harvoin kansankokouksessa, mutta kun hän joskus puhui, teki hän sen niin taitavasti, että hän aina voitti vastustajansa. »Hänellä on salama ja ukkonen kielessään», sanoivatkin ateenalaiset. Perikleen elämäntavat olivat yksinkertaiset. Kun valtion asiat eivät sitä vaatineet, hän harvoin poistui talostaan. Hänen luokseen tuli muutamia ystäviä, tavallisesti kirjailijoita tai tiedemiehiä, joiden kanssa hän seurusteli. Eivät edes hänen vihamiehensä voineet eksyttää häntä poikkeamaan tyyneyden ja arvokkuuden tieltä. Kerran eräs näistä seurasi häntä kadulla hänen asuntoonsa saakka koko ajan sättien häntä. Perikles ei vastannut hänelle sanaakaan. Mutta kun tultiin portille, Perikles käski erään orjistaan ottaa tulisoihdun ja saattaa kotiin tuon miehen, koska jo oli myöhä ja kadut olivat pimeät.
Perikleellä ei ollut mitään huomattavaa virka-asemaa, jonka nojalla hän olisi voinut esiintyä käskijänä. Mutta kansa luotti hänen rehellisyyteensä ja taitoonsa, ja hyväksyi aina hänen ehdotuksensa. Lisäksi kansa siitäkin syystä rakasti häntä, että hän rakennuttamalla komeita temppeleitä hankki työtä köyhille.
● Suurta valtaansa Perikles käytti yksinomaan kotikaupunkinsa hyödyksi. Hän laajensi Ateenan meriliittoa, niin että siihen tuli kuulumaan n. 300 valtiota. Liiton rahasto siirrettiin Delos saarelta Ateenaan, ja Perikles käytti empimättä liiton varoja Ateenan kaupungin omiin tarkoituksiin. Näin muodostui liittolaisista vähitellen alamaisia, joiden täytyi suorittaa Ateenalle määrätty veronsa. Useat liittolaiset yrittivät vapautua Ateenan holhouksesta, mutta asevoimin tyytymättömät pakotettiin alistumaan.
Erikoisen suurta suosiota Perikles osoitti tiedemiehille ja taiteilijoille. Heille annettiin virkoja ja heiltä tehtiin suuria tilauksia, joten melkein kaikki tämän ajan tiedemiehet ja taideniekat kerääntyivät Ateenaan.
Myös elinkeinojensa ja hyvinvointinsa puolesta Ateenasta Perikleen johtamana tuli Kreikan tärkein valtio.
KREIKAN TAIDE.
● Eri taidelajit. Taiteet jaetaan kolmeen pääryhmään. Nämä ovat kuvaamataiteet, säveltaide eli musiikki ja runous. Pääryhmät jaetaan alaryhmiin seuraavalla tavalla:
A. Kuvaamataiteet: 1. Rakennustaide. 2. Kuvanveistotaide. 3. Maalaustaide. B. Säveltaide. C. Runous: 1. Eepillinen runous. 2. Lyyrillinen runous. 3. Draamallinen runous.
Eepillinen eli kertomarunous esittää tapauksia. Lyyrillisessä eli tunnelmarunoudessa runoilija tekee selkoa suruistaan, rakkaudestaan tai muista tunteistaan. Draamallinen eli näytelmärunous on kirjoitettu vuoropuhelun muotoon ja sitä esitetään kuuntelijoille näyttelemällä.
