Kuva 65. Kreikkalaisten temppelien pohjapiirroksia.
● Kuvaamataiteet. Kreikassa yksityisten talot olivat yksinkertaisia ja koruttomia. Sen sijaan tahdottiin kunnioittaa jumalia rakentamalla heille niin komeita ja kauniita rakennuksia kuin suinkin. Kaikki temppelit rakennettiin jotenkin samaan malliin. Itse temppelikammio oli suunnikkaan muotoinen. Sen eteen ja myöhemmin myös sivuille pystytettiin pylväsrivejä, joiden varaan katto rakennettiin. Varsinaisessa Kreikassa oli doorilainen temppeli tavallisin; Vähän-Aasian siirtokunnissa taas kehittyi joonialainen temppelimuoto. Edellinen oli yksinkertaisempi, jälkimmäinen enemmän koristettu. Varsinkin pylvään yläpää eli kapiteeli oli joonialaisessa temppelissä upeampi. Myöhemmin tuli käytäntöön ko-rinthoslainen temppelimuoto, jossa oli vieläkin runsaammin koristuksia kuin joonialaisessa.
Kuva 66. Pylväsmuodot.
Kuva 67. Hautamuistomerkki.
Temppeleitä kaunistivat tavallisesti kuvanveistokset. Kuvapatsaita pystytettiin temppelikammioihin, päätykolmioihin tai temppelien edustalle. Katonreunukset koristettiin korkokuvilla. Myöhemmin pystytettiin kuvia muuallekin kuin temppelien läheisyyteen; Ateenassa esimerkiksi oli Hermeen tai muiden jumalien kuvia kaikissa kadunkulmissa.
Kuva 68. Jumalia. Osa Parthenonin reunusveistoksista.
Vanhempina aikoina kuvanveistokset olivat kaavamaisia ja kömpelöitä, kuten Egyptissä ja Babyloniassa. Mutta kun taiteilijat Olympian juhlissa saivat tutkia alastomien urheilijoiden kauniiksi kehittyneitä ruumiita, heidän teoksensa tulivat luonnollisemmiksi. Perikleen aikoina kuvanveistotaide kehittyi niin korkealle, etteivät meidänkään aikamme taiteilijat osaa muovailla kauniimpia patsaita ja korkokuvia. Kreikan kuuluisimmat kuvanveistäjät olivat Feidĭ´ās sekä jonkin verran myöhemmin elänyt Praksitĕ´lēs.