● Maanviljelys. Elinkeinoista oli maanviljelys vanhin ja vähimmin halveksittu. Kuitenkin kreikkalaiset tässäkin työssä käyttivät pääasiallisesti orjia työntekijöinä. Muutamissa valtioissa, kuten Spartassa, maanviljelys aina pysyi tärkeimpänä elinkeinona. Mutta Attika oli karua, joten siellä toiset elinkeinot työnsivät maanviljelyksen syrjään. Nekin attikalaiset, jotka vielä pysyivät maanviljelijöinä, lakkasivat kasvattamasta viljaa ja hoitivat sen sijaan öljypuita ja viiniköynnöstä.
● Teollisuus. Kun maanviljelys ei enää elättänyt kaikkia Ateenan kansalaisia, alkoivat toiset harjoittaa käsitöitä. Käsityöläisetkin käyttivät parhaasta päästä orjia työntekijöinä. Tavallisesti käsityöläinen omisti neljä tai viisi orjaa, mutta jollakulla saattoi olla jopa parisataa, jolloin työpaja paisui suureksi tehtaaksi. Ateenalaiset käsityöläismestarit suorittivat työnsä erittäin hienosti ja taitavasti, niin että heidän valmistamansa tavarat olivat kuin parhaita taideteoksia. Tällaista arvokasta teollisuutta sanotaan taideteollisuudeksi.
Kuva 78. Kreikkalainen koristellinen ruukku.
Varsinkin Ateenan savenvalajat olivat kuuluisia taidostaan. Heidän saviastioitaan ja savesta valmistamiaan pikku patsaita sanottiin keramiikkaesineiksi ja tällä nimellä sanotaan vieläkin taidokkaita savenvalantatöitä.
Ateenalaiset metallitavaratkin olivat suuressa arvossa ympäri Kreikkaa. Rikkailla ateenalaisilla rahamiehillä oli kaivoksia niin Attikassa kuin muualla. Näistä kaivoksista saatiin kultaa, hopeata ja muita metalleja, joista käsityöläiset valmistivat koruesineitä, kuten lamppuja ja peilejä.
Kuva 79. Maljakkojen valmistaminen.
Kuva 80. Muinaiskreikkalaisia astiamaalauksia. Naisten askartelua.