— Ei minulla ole mitään puhuttavaa sinulle, vastasi rouva ynseästi.
— Mihinkä sinä aioitkaan tehdä konserttimatkan?
— Kotimaahan ja ulkomaille. — Tässä on valtakirjan kaava passia varten. Ole hyvä ja kirjoita alle nimesi!
— Mutta, puheli Särkkä epäillen, etkö sinä ensin aikonut vain kotimaassa?
— Niin, mutta nyt olen päättänyt mennä myöskin ulkomaille.
— Jätä nyt kumminkin tämä viimeinen päätöksesi toteuttamatta. Minä hoidan lapsia…
— Mutta minä en enää jätä, minä tahdon päästä sinusta eroon! tiuskaisi Laura päättävästi ja varmasti.
— Onko se sinun viimeinen sanasi?
— On! Minä en souda ja huopaa, kuten sinä turhilla lörpötyksilläsi.
— Niinpä niin, sitä sinä et ainakaan tällä kertaa tee.