— Oletko tyytyväinen näkemääsi? kysyi taas rehtorska tarkastellen salavihkaa Lauran kasvojen piirteitä.
— Olen tietysti… tai mitä sinä tarkoitat? kysyi Laura huomaten kysyjän erityisen ilmeen.
— Minä tarkoitan suoraan sanoen: mitä pidät miehestä?
Rouva Malmi oli jo kauan suunnitellut mielessään etsiä Särkälle kunnon puolison. Se kaikki tapahtui ehkä suuresta hyväntahtoisuudesta. Hän piti paljon Särkästä ja sääli hänen yksinäisyyttään. Tai lieneepä hänellä ollut jonkun verran itsekkäitäkin pyrintöjä tämän asian suhteen. Hän ei voinut koskaan seurustella vapaasti Särkän kanssa, kun tämä oli naimaton mies. Toista olisi ollut, jos hänelläkin olisi ollut rouva. Silloin ei mikään estäisi häntä käymästä Särkän kodissa kuinka usein hyvänsä. Siinä kodissa, missä sellainen mies kuin Särkkä oli isäntänä, saisi aina osakseen virkistävää myötätuntoa.
Hyväsydämiset ihmiset, jos he ovat saaneet päähänsä, että voivat tehdä hyvää toiselle, varsinkin sille, josta pitävät, panevat kaiken alttiiksi saavuttaakseen päämääränsä. Eivätpä he osaa harkita ajoissa, että he saattavat tehdä hyvän sijasta huonon palveluksen. Rouva Malmi kuvitteli usein mielessään, kuinka hyvin hän olisi soveltunut Särkän vaimoksi, paljon paremmin kuin miehelleen, joka vaati häneltä sievistelevää käytöstä ja joka makunsa mukaan hänet puki usein mitä epämiellyttävimpiin vaatteisiin. Särkän mielestä sitävastoin oli kaikki "pakollinen seurustelu" joutavanpäiväistä, kaikki muotihulluus turhanaikaista ilveilyä. Kun sellaisen miehen kokenut nainen saa huoltajakseen, tuekseen ja turvakseen — siten Emmi-rouva mietti — niin hänpä ei halua elääkään kuin ainoastaan vaimoaan varten. Oi sitä sielujen hiljaista sopusointua, kun kaksi elää ainoastaan toisilleen!
Laura ei vastannut rouva Malmin kysymykseen, jonka tähden tämä jatkoi:
— Etkö sinä voisi pitää "tuosta miehestä"?
— En tiedä. Hän näyttää kovin hyvältä mieheltä.
— Niin, mutta hän ei ole ainoastaan hyvä, vaan hän on kunnon mies.
Minusta olisi hauska, jos te kaksi menisitte naimisiin.
— Voi hyvä Emmi, mistä sinä tuollaisia päähäsi saat — ja sopisinko minä sitten hänelle?