— Olisiko sinulla suurempia vaatimuksia, kuin mitä hän jaksaa täyttää?
— Ei minulla mitään vaatimuksia ole.
— Niitä — ainakaan itsekkäitä vaatimuksia — sinulla ei saisi ollakaan. Sillä katsopas, minun mielestäni on asianlaita sellainen, että jos toinen uhrautuu toisen hyväksi, niin täytyy toisenkin siinä suhteessa tehdä parhaansa. Avioliitto on kummankinpuolista mukautumista. Tai ellei se sitä ole, niin se on valhe-avioliitto. Puhutaan "akkavallasta" ja "ukkovallasta". Mikä on esimerkiksi "akkavalta"? Se on sellainen liitto, jossa mies ei välitä vaimostaan, vaan antaa tämän elämöidä kuinka hyvänsä, pettääkseen hänet sitä helpommin. "Ukkovallassa" ovat osat vaihtuneet.
— "Tasavalta" minun mielestäni on paras, huomautti Laura.
— Ehkäpä, jos nyt sitten "valtaa" onnellisen avioliiton ehtona voi ollenkaan olla olemassa. Eiköhän se paremminkin ole kummankinpuolista itsensähillitsemistä "vallan" asemesta; ja sitä kysytään toisella kertaa toisen ja toisella kertaa toisen puolelta, selitti rouva Malmi. — Etköhän sinä, Laura, osaa hillitä itseäsi tarpeen vaatiessa?
— Sitä minä toki osaan, vastasi Laura varmasti, — ja osaan minä kieltäytyäkin.
Laura oli tällä hetkellä vakuutettu siitä että hän oli nämä tärkeät kokemukset siksi perin pohjin saavuttanut, että hän milloin tahansa omasta tahdostaan voisi sekä hillitä itsensä että kieltäytyäkin joutavista elämännautinnoista. Hän tunsi olonsa niin lohdulliseksi tämän hurmaavan luonnon keskellä — eikä hän ollut viime aikoina edes ajatellutkaan muuta kuin miten elämänsä järjestäisi, jotta voisi hankkia toimeentulonsa. Voisivatko huolet nyt puhaltautua pois avioliiton kautta, saattaisiko hän ehkä piankin pitää tätä idyllistä Pilkettä, tätä sulorauhaista paikkaa kuin omanaan ja ajatella, että saisi kaiket kesät täällä elellä mielensä mukaan?
Seuraavana päivänä Kuppari-Maija sanoi Särkälle, että hänen oli lähdettävä taloon heinäntekoon, sillä sieltä oli käyty kutsumassa.
— Sopii kyllä, vastasi Särkkä, ja nyt sopii entistä paremmin, sillä rehtori viedään mukaan, ja hän raataa kahden miehen edestä, joten possakka tulee pian tehdyksi.
— Aikooko se lehtori tosiaankin mennä, vaikka vieraat ovat täällä? kyseli Anna-Maija.