— Tokihan minä nyt sellaisessa asiassa sanani mittainen olen, vastasi Särkkä.
Tiistaiaamuna Särkkä retuutteli Malmia hereille kello neljä, mutta turhaan. Tämä vain kääntyi toiselle kylelleen ja nukkui entistään sikeämpään. Särkkä pisti virsut jalkaansa, otti työvaatteet kainaloonsa ja meni pihan poikki portille, minkä hän avasi hellävaroen, jotteivät "pirtin hengettäret" heräisi. Sitten hän kulki nopein askelin maantielle.
Työviikko kului pikaisesti. Aamu- ja päivärupeaman oli Särkkä heinätyössä, iltarupeaman piti seuraa vierailleen. Anna-Maija oli saanut jättää taloudenhoidon melkein kokonaan naisvieraiden huostaan. Hän vain osoitteli, mistä mitäkin tarveainetta saatiin. Rouva Malmi järjesti kaiken, toimeenpanijana hääri Laura Nord.
Aamiaisen kävi Särkkä syömässä kello puoli yhdeksän. Ensimmäisinä aamuina vieraat vielä siihen aikaan nukkuivat, mutta kun he Anna-Maijalta kuulivat, milloin isäntä pistäytyi kotosalla, varustautuivat hekin kuntoon siksi. Niitylle oli matkaa noin puoli kilometriä, ja jopa vieraat sinnekin usein osuivat. Rehtori tunnusteli työkaluja ja yrittelipä niitä käyttääkin. Rehtorska ja Laura kerran pitelivät käsissään haravaa hyvän aikaa ja työntelivät heiniä kokoon sekä kertoivat sen jälkeen päivällisen maistuneen entistään paremmalta.
Perjantaina oli Anna-Maijan määrä leipoa viikon tarpeet. Jo aikaisin Särkän lähtiessä työhön loimusi tuli keittiön uunissa. Taikinapytyt olivat kohoamassa. Kun lehtori painoi pihaportin varovasti kiinni ja samassa katsahti pirtin ikkunaan, näki hän verhojen liikahtavan ja lasin taakse ilmestyvän ruskean silmäparin, joka tervehtien hänelle nyökkäsi. Lehtori nosti lakkiaan ja luikki sitten tiehensä. Hänen saapuessaan aamiaiselle oli pöytä kukilla koristettu; sen järjestämistä viimeisteli Laura Nord kiireisessä touhussa. Kahvitarjotin oli varustettu myöskin valmiiksi, ja sille asetetut vehnäkakut olivat tavallista monipuolisemmat ja runsaammat.
— Hyvää huomenta, neiti Nord, ette varmaankaan ole nukkunut viime yönä hyvin, koska olitte jo niin aikaisin ylhäällä tänä aamuna? sanoi lehtori.
— Hyvää huomenta! Olen nukkunut erinomaisesti, ja siksipä jaksankin nousta aikaisin. Teidän terveelliset elämäntapanne vaikuttavat, onnellista kyllä, syrjäisiinkin. Ja nythän sitäpaitsi on nimipäiväni.
— Soo, mikäs päivä sitten tänään on? kysyi Särkkä.
— Alicen päivä, se on toinen nimeni.
— No, koska niin on, niin velvollisuuteni ja pyhä oikeuteni vaatii minua toivottamaan teille, minun vieraanani, hyvin paljon onnea.