— Ei niitä opettajia silloin enää tarvita, kun tästä pojasta mies ehtii.
— Ei tarvita? huudahti rehtori.
— Eipä tietenkään, vastasi Särkkä. — Kukapa miehistä kehtaisi ruveta opettajaksi, kun he eivät sellaiseen toimeen kelpaa. Naiset ovat siihen paremmat — ja viimemainittuja, jumala paratkoon, on tässä maailmassa kyllälti.
— Kuka sellaista filosofiaa on julistanut? kysyi matemaatikko.
— Voi hyvä veli, miten tietämätön sinä olet, ihmetteli Särkkä. — Jos jonain kauniina päivänä sinulle nyt saapuisi eropassi harmaalla paperilla, niin et ollenkaan tietäisi kelvottomuutesi perusteluja.
— Jaa, tosiaankin, se on hauska juttu. Arvaanpa jo, mihin Särkkä viittaa, virkkoi venäjänkielen opettaja.
— Mihin sitten? Selittäkäähän nyt toki! kehoitteli matemaatikko.
Naisetkin olivat jättäneet mieleiset keskusteluaiheensa ja olivat uteliaita kuulemaan, millainen muutos maailmassa pian tapahtuisi.
— Eräs koulumies — nimeä en nyt satu muistamaan — on sanonut jotenkin siihen suuntaan, että miehet ovat huonoja opettajia ja naiset hyviä, saneli Särkkä verkkaan. —
Jotenkin tähän tapaan kai se opin pääkohta kuului: ei ole koko maailmassa niin hyvää miesopettajaa kuin parhaat naisista, eikä ole koko maailmassa niin huonoa naisopettajaa kuin huonoimmat miehistä!