"Ei, sillä sinä et tahdo mitään kunnollista."
"En tosiaankaan, sillä tahtoisin eukon — ja se ei ole mikään kunnollinen kapine."
"Sen kyllä uskon että sinä eukon tahtoisit, mutta kukaan ei ole sinusta enää pitkiin aikoihin välittänyt."
"Ottaisit itsekin mielelläsi, kun vaan huolisin. Mutta minäpä tahdon toisenlaisen, kauniin ja rikkaan. Etkö sinä tiedä ketään sopivaa? Liikuthan loitolla."
"En niin loitolla, ettei sinua siellä tunnettaisi."
"Sen parempi, sitten ei sinun tarvitse minua ihmisille kiitellä."
"Mutta ei myöskään olla sinun pilkkanasi! Sinä olet ainoa, joka et osaa nauraa, kun sinua kiitetään. Sentähden sinun kiittäjäsi nauravat sinua selkäsi takana. Kysy vain noilta tuossa. Niin se on, ja sillä hyvä. Ja nyt sinä päästät minut hyvällä, taikka saat vielä kuulla mitä nuo tuolla eivät sano sinun kuultesi."
"Niin puhuu sellainen, joka ei mitään tiedä. Jos jotakin tiedät, niin sano. Minulla kun ei ole eukkoakaan, joka saarnaisi. Oleppa lystin vuoksi niinkuin olisit eukkoni — siksihän sinä kuitenkin niin kovin mielelläsi tulisit."
"Sinä luulet voivasi minua pilkata, koska olen köyhä. Mutta jospa minä olisinkin sinun vaimosi, niin sinusta ehkä vielä voisi jotain tulla, etkä reuhaisi kaduilla tuollaisen nulikkajoukon seurassa, jonka korvantaustat tuskin vielä ovat kuivaneet. Luulet että minä muka huolisin sinusta. Sinusta? Vaikka sinulla olisi ylläsi taalareilla päällystetty takki ja jokaisesta hiuskarvastasi riippuisi tukaatin raha, en sinusta sittenkään huolisi. Kerjäläinenkin olisi minulle rakkaampi, jos kerran jostakin pitäisin. Mutta minä en huoli kenestäkään! Ja mikä sinä oikeastaan olet? Kaikkein nulikkain mestari ja koirankurien opettaja Ja jospa olisit edes se. Mutta sinä olet heidän narrinsa, joka tekee temppujaan heidän tahtonsa mukaan. Ja sinä, kaulus- ja tupsuniekka, luulet kuitenkin jotakin olevasi. Arvelet että myllärin 'Matti' on vain koira. Oi, se on koko arvon herra sinun rinnallasi, vaikkei sillä olekkaan kaulusta eikä tupsuja. Sekin tekee temppuja herransa tahdon mukaan, mutta sillä on toki vain yksi herra. Sinulla niitä on yhtä paljo kuin lurjuksia tässä kaupungissa. Kun joku heistä sanoo: 'Hyvä Holderin Fritz, anna minulle takkisi', niin sinä annat — 'Maksa olueni', niin sinä maksat — 'Sepä on vahva, tuo Holderin Fritz', niin sinä teet korkeampia hyppyjä kuin itse Matti, kun sitä kehutaan taitavaksi koiraksi! Pitkään päivään et tee muuta kuin ajattelet minkä tuhmuuden taas keksisit, että nuo tuolla sinua kiittäisivät. Sillä mistään järkevästä he eivät sinua kiitä, etkä sinä järkevien ihmisten kiitosta haluakkaan. Sinä pitäisit suurena onnettomuutena, jos sanottaisiin: 'Onpa tuo Holder etevä mies. Hän on kaupungin siistein mies ja taitavin mestari'. Olisihan onnetonta, kun noilla tuossa ei enää olisi ketään, joka tekisi sellaista, mitä eivät itse ilkeä tehdä. Paneppa merkille mitenkä he nytkin minun mentyäni usuttavat: 'Kiinni, ot' kiin', Holderin Fritz!' Katso vain kuinka julmasti tahansa, minä en ole enää pitkään aikaan pelännyt teidän kaltaisianne. Ja nyt hellitä! Nyt olet saanut saarnasi. Tiedät nyt mitä miehiä olet — niin se on, ja sillä hyvä!"
Samassa kärrynaisat kohosivat ja kärryt vierivät eteenpäin, poikajoukon hypellessä sadatellen syrjään milloin kuorma töyttäsi heidän sääriään vasten.