Kuinka uskallatkaan,
outo, oudon matkaan?
— Päivän tunsi päivännouto,
tuhansista yhden outo. —
Kuljen kohti yötä.
Kuinka tohdit myötä?
— Konsa uuvun uinailulle,
hyvää yötä lausut mulle. —
Synkät synkän ladut!
Kerran lahjaas kadut.
— Turvan tunsin, sain ma saaton.
Puhu, sull' on ääni taaton. —
Tuska kielen kiintää…
Noin miks silmäs siintää?
Oi, ne tunnen, onhan sulla
maammon silmät, siunatulla.
Tuomiolla.
Pannanuolet pekkain, paavoin haavoita ei syvin haavoin, kaikenlaisten vaakalauta miest' ei kaada eikä auta.