Kaikki toisetkin tunkeilivat nyt Rimpisen ympärillä kuullakseen mitä uusia tietoja tällä oli lakkolaisten kokouksesta.
— Vedin taaskin niitä nokasta! ilakoi Rimpinen pirullisella naurulla.
— Veditkö! huudahtivat kaikki. — Sinä olet mies, totta vieköön!
— Pidin niille ensiksi oikeinpa vallan kauniin esitelmän!
— Jota ne pöllöt tietenkin uskoivat! huudahti Harala.
— Uskoivat! Vielä enemmän! Ne ottivat minutkin joukkoonsa, joten nyt jo minä olen myöskin lakkolainen..! —
— Eläköön Rimpinen!!! Lasit tyhjennettiin nyt Rimpisen muistolle.
— Nähkääs, alotti nyt Rimpinen vakavampana! — Sain tietää, että olivat lähettäneet sähkösanomilla tietoja muihin kaupunkeihin, ettei tänne tulisi ketään työläisiä lakkoaikoina!
— Tuosta ansiostasi olisivat jo saaneet sinut valita lakkokomiteaankin! huudahti tähän Vihavainen ilon valtaamana.
Taaskin kaikki nauroivat!