— Olemme ajamassa takaa eräitä vaarallisia veijareita, hän murahti itsekseen. Ja Herra ties… Mutta minäpä kurkistan häntä lähempää, hän lisäsi ääneen, törmäten kadun poikki.
Maankiertäjä kääntyi häntä vastaan. Salapoliisi katsoi häntä terävästi silmiin ja otti häntä olkapäästä kiinni.
— Kuka te olette? hän kysyi.
Toinen katsoi melkein hänen ohitseen eikä vastannut.
— Tunnen teidät, salapoliisi kuiskasi. Olette Ambroise Vilmart. Ja se, jota etsitte, ajaa tästä autolla 10 minuutin perästä. Parin minuutin matkan päässä on nurkkaus. Se on sopiva paikka.
Kulkurin harmaihin silmiin tuli äkkiä vilkas ilme. Mutta hän ei virkkanut mitään.
— Pidä varasi, salapoliisi sanoi äkkiä ääneensä. Me emme salli sinun laistesi miesten kuljeksia maanteillä. Ymmärrätkö?
Konstaapeli oli sillä välin tullut lähemmäksi.
— Otetaanko hänet? hän kysyi.
Jones kohautti olkapäitään.