— Sepä vasta on onnenpotkaus, sanoi hän. Toivon teitä auttavan minua vangitsemaan pakolaisen ja varkaan.
— Ilomielin, vastasi tarkastaja. Sallitteko, että käyn sisältä noutamassa revolverin?
Pienellä yksitasolla ei kuitenkaan näyttänyt olevan kovinkaan paha omatunto, kun se rohkealla liukulennolla suuntasi matkansa maata kohden, juuri sen paikan lähelle, missä molemmat hyvin asestetut miehet seisoivat sitä odottamassa.
— Hän osaa taitonsa, mutisi tarkastaja, käsi karkeakaliberisella revolverillaan. Se on varmaan vaarallinen mies.
Heille ei kuitenkaan jäänyt aikaa mielipiteiden vaihtamiseen, sillä kone tanssi jo suuren linnun tavoin yli ruohopeitteisen maan tuskin 50 metrin päässä paikasta, missä salapoliisi ja tarkastaja odottivat uhriaan.
Molemmat herrat toimivat ripeästi ja rohkeasti. Samassa silmänräpäyksessä, kun yksitaso pysähtyi, lepäsi tarkastajan käsi sen siivellä, salapoliisin seisoessa ohjausluukun luona.
Lentokoneessa oleva mies ei kuitenkaan näyttänyt kiinnittävän heihin mitään mainittavampaa huomiota. Hän hyppäsi maahan ja auttoi koneesta pois nuoren kalpean naisen, jonka suuret silmät loistivat omituisesti.
— Miten jaksatte? kysyi hän.
— Paljon paremmin, vastasi nainen, jonka liikkeissä oli jotakin kuumeentapaista kiirettä, minkä salapoliisi käsitti aivan väärin. Tässä oli toimittava nopeasti. Hän laski kätensä rotevakasvuisen miehen olalle.
— Lain nimessä vangitsen teidät, sanoi hän tärkeän painokkaasti.