— Brookton?
— Niinpä juuri. Hänhän on joukon johtaja. Arvelen, että hän antaisi paljon saadakseen tietää, kuka noin pirullisella tavalla raivaa pois hänen parhaita miehiään.
— Tämä näyttää kostolta, sanoi Fjeld ja veti päällystakin yllensä. Se on otaksuttavasti mies, jolla on tuolle joukkueelle vanhaa kalavelkaa, ja joka on ottanut asian omiin käsiinsä. Epäilen, että tämän kylmäverisen joukkoteurastuksen takana on omituiset kiukusta kipinöivät kasvot — valtava hallitsijatahto ja rajaton viha. — —
Ei maksa vaivaa sekoittaa poliisia tähän asiaan. Se ei missään tapauksessa tule saamaan mitään selville. Ja tilanne on sangen omituinen. On jokseenkin harvinaista ajaa takaa pahantekijää, jonka erikoisalana on ottaa hengiltä pahantekijöitä. — Kas niin, maksa nyt laskusi. Minä halajan saada tervehtiä vaimoasi, suudella kummitytärtäni ja syödä aamiaista Scottin ravintolassa. On kulunut kauan aikaa siitä, kun sen tein.
Niinpä siis lähtekäämme liikkeelle!
VII.
"THE SPORTSMAN".
Alhaalla tiheimmässä Sohossa Lontoon keskiosassa on pieni mitätön kahvila, jolla on tuo kaunis ja viaton nimi "The Sportsman" (Urheilija). Se ei suinkaan ole ensiluokkainen, mutta whisky ja kahvi maistuvat hyvältä, joten vieraista ei ole puutetta. Sitäpaitsi on isäntä perin lihava ja hyväntahtoinen henkilö, joka kohtelee vieraitaan lempeästi ja hienotunteisesti.
Siellä kulkee alituinen tungos edestakaisin.
"The Sportsman" ei ole urheilua harrastavien ihmisten eikä liioin citymiesten kohtauspaikka. Kahvila on todellisuudessa Lontoon hienomman rikollismaailman kohtauspaikka: henkilöiden, joilla on hyvä kasvatus, tunnottomuutta, vihaa yhteiskuntaa vastaan ja elämänhalua.