— Sinä puhut Iwan Semjonowitshista? kysyi paksu, harmaahiuksinen kauppias: — mahdotonta on nykyään saada mitään aikaan, sillä nuoriso on kovin kurittomaksi kasvanut!
— Käsittämätöntä! pitkitti kellahtava ukko: — ajatelkaas, siitä asti, sanovat, kun lähti rykmenttiin, ei ole isälle sanaakaan kirjoittanut, eikä ota rahaakaan häneltä, elää kasarmissa sotamiesten parissa… Sanokaapas, miltä sen pitää vanhemman sydämestä tuntua!
— Mitäs? Luultavasti ei isäkään liene liiaksi tuhlaavainen enemmän rahojen kuin hellyytensäkään suhteen… Mitäs niille nykyään mahtaa?
— Mutta Ilja Petrowitshin poika se on tykkänään toista maata! virkahti partasuu nauraen. — Se ei isäukkoa hevin unhota: joka kuun ensimäisenä päivänä lähettää vekselin — puolenkymmentä tuhatta ruplaa kuitti! Eikö niin, naapuri?
Ilja Petrowitsh kääntyi hänestä pois ja viittoi käsillään…
— Mutta sittenkin, hyvät herrat, huomautti tummarillinen ukko mielevästi: — olen valmis tälle tuhlarille ja hurjastelijalle antamaan etusijan Iwan Gwozdilinin rinnalla. Sillä taholla on näet huomattavana jonkinlaista ylpeyttä, ynseyttä, hyvät herrat.
Hiukan loitompana, erityisen pienen pöydän ääressä, kaksi hirveästi hengästynyttä tanssijaa koetti mitä kiireimmin hotmasta suuhunsa heille tarjottua jäätelöannosta, joutuakseen sitte uudelleen tanssiin.
— Ei, Mitja, sinä et katsonut oikein tarkkaan! Hänen silmänsä ihankuin polttavat, tunkevat olentosi läpi… Ihmeen kaunis! Mutta mahtaa hän olla aika huimapää myöskin… En tahtoisi olla hänen miehensä sijassa…
— Onpa sinulla huolta mokomasta! Minä ajattelin toista, ystäväni, ja surulla ajattelinkin… Kohta tullaan kutsumaan illalliselle — ja illallinen on luultavasti oleva erinomainen! Itse Oliwjé on laittajana! Tahtoo loistaa vieraitten edessä Napoleonin aikuisella pöytäkalustolla! — Mutta ajatteles, kuinka paljon tyhmyyksiä kaikki nuo paksukukkaroiset leveäotsat tulevat illallispöydässä latelemaan.
Toveri oli aikeessa jotakin vastata, mutta samassa helähtivät masurkan sävelet, ja molemmat tanssijat syöksyivät päistikkaa hakemaan daamejaan.