Talonpoika se takoopi,
Isot vaunut valmistaapi
Vapasukuisten varalle,
Talonpoikapa takoopi,
Rakentaapi rautavöillä,
Linnat liittääpi kokohon,
Saapi värkit västinkihin.
Kukas laivat laitteleepi,
Joilla suolat sou'etahan
Melkiän meren ylitse,
Lainehissa lasketahan.
Ihmeeksi isot isämme
Katseleisi kaikin puolin
Mei'än aikamme menoja,
Kuunteleisi kummitellen,
Kun on kaikki katkottuna
Rauhan rakkahan sitehet
Joilla vyötteli välinsä
Entiset esiisämme,
Naprasivat kultanauhat
Toinen toisensa välillen,
Sovinto somasti soitti,
Heimolaisissa helisi.
Nyt on syrjähän sysätty
Kujaisillen kulkemahan,
Rauhan lapset laitettuna
Vankina vaeltamahan,
Suosion pyhät pykälät
Unhotettu ulkopuollen,
Esi isämme e'utkin
Meillä mennyt männikköhön.
Minä muistan muinoisia
Entisten esiisäimme
Kärsiväistä kättä lyövän,
Kulkevan käsi kä'essä.
Esimiehet ne e'ellä
Polun oikian osasi,
Talonpoikakin tapaili
Herran helmoissa pysyä.
Esimerkit ennustavat
Eli aikain etuja,
Eli varsin valmistavat
Onnettomia oraita,
Jos on viitta viisahasti
Tiemme haarahan hakattu,
Silloin oikehen osaapi
Matkustella matkamiehet.
Nyt on viitat viskottuna
Yli ympäriä uria,
Jotka vievät viitoihinkin,
Erämaille eksyttävät;
Siit' on epäilys eväsnä,
Vielä pelko peittehenä,
Jos vielä pimiä pilvi
Tuopi raskaita rakeita.
Onkohan esiisämme
Saanut alun aatelista?
Kussa silloin kuulut miehet,
Kussa aatelit asuivat,
Koska Aatam aatroansa
Pitkin päiviä piteli,
Eeva villoja virutti,
Kekrävarrella kehäsi?
Ei silloin silkkiä nähty,
Eikä purpura-pukua;
Nahat naukuivat hamenna,
Rohtimista rouvi paita.
Näin on aamusta asunut,
Esivanhemmat elänyt,
Vaan on pojat päivän päälle
Kovin korkeelle kohonnut;
Pojat samoovat salissa,
Ukko jäänyt ulkopuollen
Outtamaan oven takana
Laupiuutta lapsiltansa
Aatelkaapa alkuanne,
Mitä toitte tullessanne,
Muistakaapa muuttohetki,
Mitä viette mennessänne!
Pannahanko paljo muuta,
Kun ne kolme kouran täyttä
Mullan muruja mukaanne?
Maltappa matala herra,
Tutki turpehen alainen
Entistä esiisääsi
Ahtaassa asuinsiassa,
Kyllä kylmässä kylässä,
Johon joutuupi jokainen
Toinen toisensa perästä,
Jost' ei valtikka vapauta
Eikä keppi kerjäläisen;
Kaikki kaatuvat kumohon
Ruhtinatkin ruununensa.
Siell' on rinnassa ritarit
Yltäänsä yh'en näköiset,
Virkavaate valmistettu,
Nuttu nurmesta kyhätty.
Samooppas siellä salissa
Yli määrän ylpiästi;
Outo ukko ulkopuolla,
Eli pojatko paremmat.
Jos on virressä vikoja
Oppineemmat oikaskohon;
Jos on värsy väärin tehty,
Niin se jääköhön jälelle,
Muistokirjoista mutahan,
Takapuollen tau'otkohon.
Rauhaa minä rakennan,
Sovittelen suosioa,
Soisin rauhan rantamaillen,
Soisin suosion tulevan,
Joutuvan joka tilahan.
Mitäs siitä miesi saapi,
Jos hän toistansa toruupi?
Vielä voittaapi vähemmän,
Joka poskessa pureepi.