Elias oli neuvoton. Täynnä suvaitsevaisuutta ei Elias enää tahtonut kiihdyttää Cosman mieltä, vaan ryhtyi ensimäisenä syömään. Mutta kun me jo olimme lopettaneet aterian, oli Cosma tuskin syönyt kolmea suupalaa ja juonut kolmea kulausta. Hän tuli itse siitä ensimäisenä levottomaksi.
»Veli Elias, tämä on minun kuolinvuoteni… Ei koskaan ennen ole viha vienyt minulta ruokahalua. Veli Elias, mitä ajattelet tästä?»
»Bade [= kunnioittava nimitys vanhemmalle henkilölle] Cosma, luulen, että todellakin pian kuolet…»
Cosma kävi vuorostaan neuvottomaksi, mutta sanoi viimein:
»Niin, Elias, minä kuolen pian… Ja Floritchica on syynä kuolemaani».
Nainen väitti vastaan:
»Mutta minähän rakastan sinua, Cosma! Olen aina rakastanut sinua».
Cosma toisteli:
»Olet aina rakastanut minua… Ja tulet luokseni syyllisenä!…»
»Cosma, mitä sinä olet tehnyt niistä, jotka ovat tulleet luoksesi viattomina?»