Ja kun viimemainittu ojensi hänelle kätensä, suuteli mies sitä, jolloin Cosma iski kannuksensa niin kiivaasti hevosensa kupeisiin, että se kavahti takajaloilleen.
»Teitä ei ole pitkiin aikoihin näkynyt Konstantinopolissa. Teitä on siellä suuresti kaivattu!»
»Ah», huudahti hän keimaillen, »onko teillä ollut puute naisista?»
»Naisistako? Ei, totta tosiaan, vaan henkevistä naisista!»
Sitten hän katsoi meihin kuten ylhäinen mies katsoo alhaiseen ja kysyi:
»Mitä joukkuetta tuo on?»
»Palkkaamiani metsänvartioita».
»Hm!… Paremminkin heitä luulisi rosvoiksi!»
»Kautta kunniani! Metsänvartiat ovat kuten rosvotkin parroittuneita, aseistettuja ja pesemättömiä».
»Rosvoista puhuttaessa, oletteko kuullut, mitä hävitystä tekee maassa eräs heitukka, nimeltään Cosma? Se on valitettavaa, mutta 'meikäläiset' ovat myöskin väärässä, sillä heidän sorronhalunsa menee yli siedettäväisyyden».