»Ja lapsesi, mistä he tulevat?»
»Jumala lähettää heidät…»
Heti kun oli syöty tavanmukainen päivällinen, jona oli borchia, paistettua lammasta, cozonac'ia ja »punaisia munia», lähti Dimi pihamaalle, sytyttääkseen palamaan kokon ja ampuakseen asiaankuuluvat laukaukset. Koko lapsiliuta juoksi hänen perässään, ja sitten tulivat aikuiset.
Taivas oli tähtikirkas. Dimi kuunteli Galatziin päin kulkevan junan kohinaa ja sanoi:
»Yhdeksän pikajuna».
Ja nyt hän sytytti ruo'ot. Heti hulmahtivat taivaalle liekit savun seasta, ja lapset päästivät korviasärkevän kirkunan ja hyppelivät tulen ympärillä kuin pienet punaiset paholaiset. Sitten hän ampui metsästyspyssyllään kaksi laukausta ilmaan, sanoen kunkin laukauksen jälkeen oikeauskoisen kristityn vakaumuksella:
»Kristus on noussut kuolleista».
Tällöin Adrienin äiti tarttui poikaansa käsipuolesta, vei hänet syrjään ja sanoi käskevällä ja hätäisellä äänellä:
»Juokse Stefan-serkun, papin, luo ja pyydä minun puolestani, että hän tulisi heti tänne. Ja jatka sitten matkaasi Anghel-enon asunnolle, ja tuo hänetkin tänne».
Adrien vavahti kuin äiti olisi käskenyt hänen tarttua paljain käsin käärmeeseen, ja sanoi: