»Muutaman tunnin kuluttua, heti auringonlaskun jälkeen».

Onnettomuudessamme onnellisina me lankesimme hänen jalkoihinsa ja syleilimme hänen polviaan. Olihan hän pelastajamme! Ja illalla, hirvittävän melun kantautuessa sillalta korviimme, loikoessamme kajuutassa opiumipiippua poltellen, mikä huumasi päämme ja vaivutti meidät onnellisuuden ja puolittaisen tajuttomuuden sumuun, alkoi kajuutta keinua, niin että luulimme oltavan matkalla taivaaseen.

Emme olleet matkalla taivaaseen emmekä edes Stambuliin äitiä etsimään. Meidät oli kerta kaikkiaan ryöstetty, ryöstetty omalla suostumuksellamme.

Joskus toiste kerron teille harharetkistäni vierailla mailla etsiessäni sisartani, joka heti Konstantinopoliin saavuttuamme suljettiin haaremiin.

Minut taivutti kunnianarvoisa hyväntekijä nautintonsa välineeksi ja turmeli minut iäksi. Ja Kira katosi ainaiseksi näkyvistäni, vaikka paettuani kaksivuotisen vankeuden jälkeen etsinkin häntä kaksitoista vuotta mehua myyskennellen.

Palattuani neljätoista vuotta myöhemmin Romaniaan sain kuulla, että vähän jälkeen pakomme oli eloon jäänyt enomme kostoksi sytyttänyt eräänä yönä palamaan sekä äitini että isäni talon, jotta viimemainittu ei olisi päässyt hänen käsistään. Tällä kertaa hän ei päässytkään pakoon, vaan hukkui liekkeihin.

III

DRAGOMIR

Neljä vuotta oli kulunut siitä päivästä, jolloin Adrien oli kuullut Stavrolta Kiran tarinan. Huolimatta hänen etsiskelyistään ja ponnistuksistaan onnettoman mehukauppiaan löytämiseksi, jolle hän tahtoi vakuuttaa kiintymystään ja ystävyyttään, pysyi tämä kateissa. Hän luuli hänen jo kuolleen. Ja kiihkomielisen nuorukaisemme elämä, joka nyt oli hyvin häilähtelevää, kulki kohtalon sille määräämää rataa.

Mutta tämä kohtalo asettui tykkänään palvelemaan häntä, ainakin siihen nähden, mikä elämässä eniten kiinnitti hänen mieltään: tarve saada lakkaamatta katsella ihmissielun pyörteisiin. Ja vaikkakin nämä pyörteet ovat vaikeasti havaittavissa tungokseen saakka ahdetussa ihmisryteikössä, tiesi Adrien, mistä etsiä ja löytää niitä; ja joskus hän kohtasi niitä sattumaltakin.