Mutta hämmentynyt kun olin, en hämärässä heti löytänyt aukkoa. Silloin kauhistuin, pääni meni sekaisin, juoksentelin edestakaisin, siirtelin oksia sinne tänne, repien verille kasvoni ja käteni. Ilosta huudahtaen minä viimein keksin halkeaman ja hypähdin ulkopuolelle.

* * * * *

Kauniitten kultakolikoitteni avulla minä kaksi tuntia myöhemmin löysin itseni Aasian puoliselta rannalta, ja katselin sieltä päivänkoitteessa Peran oikeanpuolista kukkulaa, josta suunnattomat tulenkielekkeet kohosivat kostavina kohti taivasta!… Yksi tulipalo lisää tuossa tulipalojen vainoamassa Konstantinopolissa…

Tämän vapauteni ensi päivän ehtoona nousin postivaunuista erään majatalon portilla pienessä turkkilaisessa kylässä. Kaksi iltaa myöhemmin panin maata Smyrnassa ja viikko senjälkeen polttelin vesipiippuani ison kahvilan pengermällä Beirutissa.

Mutta tarinani ei vielä ole lopussa…

* * * * *

Nyt arvelin ymmärtäväni elämää siinä määrin, etten enää antaisi vetää itseäni nenästä. Olin kuusitoistavuotias ja minulla oli omat kokemukseni. Näiden kokemusten perustalla jaoin koko yhteiskunnan kolmeen luokkaan. Ensiksi tulivat lempeät ja rakastavat olennot, jollaisia olivat Kira ja äitini; sitten isäni kaltaiset raakalaiset, ja lopuksi ne, jotka olivat jalomielisiä Mustafa-beyn tapaan. Oli siis oltava varuillaan.

Ja pengermällä minä varoin joutumasta miellyttävännäköisiä shakinpelaajia liian lähelle. Ajattelin Susi-parkaani, joka niin kauan torjui hyväilyjäni, ja tein niinkuin sekin ja väistin aina käsiä, jotka pyrkivät hyväilemään nuoria kasvojani.

Voi! Minä väistyin niin kauas, niin kauas, että ennenkuin huomasinkaan, putosin jo toiseen kuoppaan; sillä noihin kolmeen luokkaan ei sisältynyt koko elämä.

Olin vuokrannut huoneen aivan Konsertti-Kahvilan kauniin pengermän yläpuolelta, Beirutin ainoan torin varrelta. Kahvila oli aamusta iltaan täynnä mitä kansainvälisintä yleisöä. Maan hienostoa lukuunottamatta, jota vältin, oli tämän paikan viehätyksenä varieteessa esiintyvä taiteilijaseurue. He olivat kaikki elämänhaluisia, niin miehet kuin naisetkin, nuoret ja vanhat, kauniit ja rumat. Kaikkialla tartuttavaa naurua, kaikkialla iloista leikinlaskua.