Jokaiselle kahvilan vakinaiselle vieraalle heillä oli ystävällinen sana, jokainen sai osansa. Kun minäkin olin vakinainen vieras, sain sanani minäkin. Ja minun osani koitui sievoiseksi…
Nämä taiteilijat olivat italialaisia, kreikkalaisia ja ranskalaisia. He asuivat samassa hotellissa kuin minäkin. Minun huonettani vastapäätä, vain kapean käytävän eroittamana, asusti nuori kreikkalainen pari, joka lauloi erinomaisesti. Mies oli minusta vastenmielinen, mutta naisen olisi voinut ahmaista sinänsä. Ja minä ahminkin häntä salavihkaa silmilläni. Hän huomasi sen. Yksin ja melkein vaatteitta pukeutumishommissa ollen, hän jätti aina ovensa avoimeksi niinä aikoina, jolloin minun oli tapana lähteä huoneestani. Minä kainostelin ja suljin silmäni, mikäli mahdollista, mutta jokin minua voimakkaampi pakoitti minut jälleen avaamaan ne.
Ja kun eräänä päivänä, sivuutimme toisemme hämärässä käytävässä, sulki hän minut syliinsä, antoi minulle kelpo suudelman ja sanoi:
»Nuori mies, te olette liian kaino, te tarvitsette rohkaisua!»
Moisesta seikkailusta hämmentyneenä tuumiskelin huoneeseen päästyäni: No niin! Mitähän pahaa olisi siinä, että nuori nainen suutelee nuorta miestä? Sillä nyt olin »nuori mies». Hän oli sanonut niin; vaatteeni, riippumattomuuteni, kalliit juomani todistivat sitä. Järkeni ei vain sitä todistanut, sillä se sekosi peräti.
Eräänä iltapäivänä katselin ikkunastani torilla tungeksivaa väenpaljoutta ja ajattelin laulajattareni näyttelemistä ääntä, ilmehtimistä, jotka muistuttivat niin kipeästi Kiran eleitä, — kun ovi avautui ja laulajatar astui sisään. Minä pelästyin.
»Älä pelkää mitään, pienokaiseni! Hän on tuolla alhaalla, syventyneenä peliin, jossa on suuret panokset».
Hän kietoi käsivartensa kaulaani. Minä vastustelin:
»En tahdo, että jäätte tänne!»
»Mitä kuulenkaan? Sinä ajat minut pois? Ja minä rakastan sinua… ja luulin sinunkin rakastavan minua», sanoi hän hellästi, suudellen minua. Jäin hänen vierelleen vuoteelle enkä tuntenut oloani niinkään vaikeaksi. Enkä tiedä, kuinka kaikki kävi, mutta samalla kun hän hyväili minua, hän avasi oven ja veti jostakin nopeasti sisään tarjottimen, jolla oli pullo minulle tuntematonta viiniä ja leivoksia. Ne maistuivat mielestäni suloisilta! Hän tilasi lisää. Minä pidin hänelle seuraa, osaksi herkkusuisuuttani, mutta vielä enemmän uhmamielisyyttäni. Ja taas seurasi hyväilyjä ja suudelmia.