Mitä ihmeellistä siinä on? vastasi Wähälän emäntä takaisin. »Kyllä pappia muuhunkin tarvitaan ei ainoastaan kirkon toimiin». Ettekö ole kuulleet, että maisterista toivotaan Järvelään vävyä, niin totta silloin kannattaa vähän vaivaakin hänen tähtensä nähdä?
Vai siitä se suuri pappismielisyys on. Järvelään syntynyt, jota viime ajoilla on niin huomattavasti ollut nähtävänä! tuumaili Tuulensuu.
Kuulkaas emäntä! uteli sitten Kivelän isäntä, joka myös oli seurannut keskustelua. Oletteko te kuulleet tuosta merkillisestä lapsen kastamisesta, joka kerrotaan tapahtuneen Jokikylässä?
Olen oikein: sillä tässä entis-viikolla kävin minä Myllymäessä, ja sain matamilta sen kuulla juurta jaksain.
No, sepä hyvä! Kotona puhui minulle siitä muija, muttei hän voinut sitä lähemmin selittää, kun oli itsekin vaan ohimennen saanut kuulla. Mutta kertokaapas te, kuinka se tapahtui, jos se on tosi asia, niinkuin sitä hollataan, pyysi Kivelän isäntä.
Kyllä minä kerron ja tosi asia se on, vastasi mielihyvällä emäntä. Katsokaas! pappi oli virkatoimissa viety Jokikylän Yrjälään, jossa vietettiin tyttären häitä. Hän tuli naimisiin, niinkuin tiedätte, Penttilän pojan kanssa naapuriseurakunnasta. Häätaloon tuotiin lapsi papin kastettavaksi. Kummit, jotka kuuluivat tuohon hyppyseuraan, tahtoivat, että hän olisi kastanut vanhan kirjan jälkeen. Kun pappi kieltäysi sitä tekemästä, selittäen, että se soti lakia vastaan, sieppasi muudan kummeista vanhan virsikirjan kainalostaan ja rupesi lukea lopettamaan kasterukouksia sitä kyytiä, ettei papille muu neuvoksi, kuin lähteä ulos huoneesta. Ja siunaamassa ajassa oli koko kastetoimi suoritettu, niin että sen suorittaja, eräs akka, pois mennessään vaan ovessa yrähti: »se on nyt reilassa».
Mutta siinä oli akkaa, joka vei voiton papistakin! myhähti sen johdosta ivaten Kivelän isäntä, jota emännän kertomus oli suuresti huvittanut. Mitäs luulette nyt sellaisesta seuraavan?
Silloin loppui äänestäminen, jota oli kestänyt monta tuntia. Kun vaalintoimittaja oli ennättänyt yhteenlaskea kunkin vaalipapin osaksi tulleet äänet, joka ei myöskään ollut pian tehty, ilmoitti hän kuuluvasti, että kappalainen Pitkänen oli saanut 2,500 markan äänet, kirkkoherra Alander vähän yli 300 markan edestä ja pastori Fors 26 markan äänet. Vaaliin tyytymättömällä on tilaisuus valittaa j.n.e.
Vaalin päätöstä kuunneltiin sekavilla tunteilla. Evankeeliset näkivät siinä toivonsa turhaan rauenneeksi; rukoilevaiset jälleen, että heidän rukouksensa oli tullut kuulluksi ja puolueettomat ihmettelivät, että Pitkänen niin suurella äänimäärällä voitti hakukumppaninsa.
Mutta yhtä vähän kuin evankeeliset ei rukoilevaisetkaan olleet sydämessään vaalin päätökseen tyytyväiset. Pitkästä anomalla olivat he tahtoneet estää heille vastenmielisen Alanderin pääsöä, mutta Krypqvistiä he oikeastaan halusivat. Ja häntä tahtoivat he Järvelän herran ynnä muiden pomojen kanssa alkamalla valituksellaan saada, vaikka sitten täytyisikin siinä asiassa mennä »armoistuimeen» saakka.