Se oli nyt vihollistensa ympäröimänä, jotka vetäytyivät yhä lähemmäksi. Yhtäkkiä kääntyi se ympäri ja hyökkäsi ahdistavia vihollisia vastaan ehtiäkseen niiden ohi joelle. Mutta se ei päässytkään kulkemaan ulvovien ahdistajainsa ylitse, vaan kaatui niiden keskelle. Kaksi niistä tallasi se jalkoihinsa, ja ne jäivät makaamaan maahan. Pari kolme, jotka olivat tarttuneet sen haavaisiin sarviin, paiskasi se kauemma tieltään, Eläin vapautui tämän kautta niistä hetkeksi ja. pakeni kohti virtaa kupeet verisinä ja kieli riippuen laahaten mukanaan yhtä ahdistajistaan, joka hampailleen oli tarttunut siihen kiinni eikä tahtonut päästää saalistaan.
"Niin komeata, niin erinomaista!" huudahti Francois metsästysinnoissaan ja taputti käsiään.
"Komeata eikö totta!" huudahti myöskin Tom hurmaantuneena ja onnellisena nähdessään Francoisin niin iloisena. "Odota, poikaseni, sinä saat kyllä vielä nähdä toisellaisia näytelmiä. Se, mitä täällä näet, on mitätöntä, mutta tuleppa kerran pohjoiseen, Canadan suurille järville ja joille!"
"Katso!" huusi nuori metsästäjä tovereilleen, "eläin on nyt vapautunut vihollisesta, ja sen on onnistunut päästä joelle."
Vesi kohisi ja loiski, kun hirvi voimakkaasti heittäytyi jokeen; sen jälkeen sukelsi hirven pää ja sarvet esille aalloista ja samalla myöskin sen ahdistajien päät, jotka nälkiintyneinä ja saaliinhimoisina eivät tahtoneet päästää hirveä. Noin kymmenkunta petoa jatkoi takaa-ajoa, muut juoksivat ulvoen edes takaisin rannalla.
Hirvi ui juuri aivan lähelle sitä pientä saarta, jossa kolme ystäväämme olivat löytäneet itselleen piilopaikan, kun rannalle jääneet sudet lopettivat ulvontansa ja juoksivat kiireesti tiehensä.
"Ahaa, mitä se oli?" huusi Pedro ihmeissään, "mikä oli syynä moiseen säikähdykseen, joka valtasi yhtäkkiä nuo verenhimoiset pedot?"
Tuskin oli hän tehnyt tämän kysymyksen, ennenkuin uusi aavistamaton näky antoi siihen vastauksen.
"Kyyristykää, Jumalan tähden kyyristykää alas ruoistoon", huusi hän, samalla itse näyttäen esimerkkiä. "Intiaanit ovat myöskin metsästämässä."