Massov. Sittemmin puhelen enemmän sinun kanssasi, Hans Lange.
(Massov saattaa herttuattaren vasemmalle pois, joll'aikaa Klaus, Erichson ja Henoch poistuvat perä-ovesta. Lange on puhellut mennessään Klaus'in kanssa, kääntyy kynnykseltä takaisin, kuin olisi hän unohtanut jotain, ja katselee Bugslaff'ia, joka on heittäinyt tuolille etu-alalla ja peittänyt kasvot käsiinsä).
Seitsemäs kohtaus.
Bugslaff. Hans Lange.
Lange (itseks.). Hm! Minun on toki sääli tuota narri-parkaa! Hän on kuitenkin ruhtinaan lapsi ja täytyy antaa itseään noin menetellä. Hm! (Lähenee Bugslaffia; lyöden häntä olkapäälle). Junkkeri, älkää panko pahaksenne!
Bugslaff (kiivaasti, estäen). Pois luotani!
Lange. Katsokaahan toki minuun! No, eikös vain! Nuori herttua — ja itkee!
Bugslaff (hämmennyksissä). Itkee? — Niin, raivosta!
Lange. No, näettekös, junkkeri, tuo kuuluu jo paremmalta, vaan — hm, saattaa olla toisinkin.
Bugslaff (innostuen). Voitko sinä muuttaa seikat, talonpoika? Mitä minun on sinun kanssas tekemistä?