Bugslaff. Kuinka niin suuret tuumat mulle onnistuisi!
Lange (juhlallisesti). Vanha Jumala elää vielä. Onko sulla uskallusta, junkkeri?
Bugslaff. Uskallusta? Enemmän, kuin pää ja sydän sietää.
Lange. Hyvä, poikani. Siis julistan minäkin sinut täysikäiseksi. Näytä maailmalle, ett'et leipääsi Lanzkessa synnissä syönyt. Sinulla on ne, mitkä tärkeimmin tarvitaankin: Oikeus ja rohkeus. Mitä vielä puuttuu, siitä pitää Hän tuolla ylhäällä huolen.
Bugslaff (lankee Langelle kaulaan). Lange-isä!
Lange. Narrimainen poika! Mitä nyt? Mitä lempoa?
Bugslaff. Min'en milloinkaan voi teitä kylliksi kiittää! —
Lange. Tuhmuuksia! Mutta ellette voi kiitoksianne säästää, niin viekää ne äidilleni. Sillä ilman tuota vanhaa eukkoa Te olisitte nyt matkalla Puolaan — tai sinne, missä pippuri kasvaa. — Tuo naisväki! Se nainen, jonka Luoja on onnistunut saamaan todella hyväksi, — vaikka niitä tuskin lie yksi joka sata-luvussa — se on satunnaisissa suhteissa sata vertaa hyödyllisempi parahinta miestä!
Kolmas näytös.
Herttuattaren linna. Etu-sali, kolme ovea.