Massov. Onko hän jo?
Krokov. Ellei ole, niin siksi hän tulee.
Massov. Tuleeko hän todellakin?
Krokov. No niin, serkku, kenpä voisi estää? Onhan hän täysi-ikäinen.
Massov (luottavasti ottaen häntä käsivarresta). Jürgen-serkku, puhuuko valtiomies noin? Tai kunnon pommerilainen? Mitä? Kiukkuinen, pahankurinen, poika —-
Krokov. Herttua hän on kuitenkin!
Massov. — — joka ei vielä osaa itseäänkään hallita, joka tuottaa omaisilleen pelkkää surua ja häpeätä, — hänkö saisi maan ja kansan haltuunsa?
Krokov. Herttua hän on kuitenkin!
Massov. Ja näin vaarallisena, sodan ja hämmennysten aikakautena, — ja hänenkö sallittaisiin syöstä meidät häviöön ja häpeään?
Krokov. Herttua hän on kuitenkin!