Lange. Jotta ne saisivat piestä meidät pahanpäiväisiksi joka sorkan?
Huomatkaa, junkkeri: Kun ei voi hypätä ylitse, pitää kontata alitse.
Ettekö tiedä maailmassa käytettävän sota-petosta? Siis sukkelaan,
Henoch!
Henoch. Minun nuttuni, minä olen vain kurja juutalainen, se ei ole tehty noin korkeaa herraa varten. Mutta täällä mytyssä (aukasee kiireesti mytyn) — tääll' on ihan uusi, jonka ostin Rügenvalden puodista Isaak-lankoani varten — tääll' on lakki myöskin — ja — — —
Lange. Nyt, junkkeri! (vetää nutun hänen ylleen). Näettekös, ei pidä halveksia ainoatakaan Luojan luomaa elukkata, eipä edes köyhää juutalaistakaan, jolla on tynnyrittäin rahoja kellarissaan. Kas niin! Lakki vielä. (Dörte noutaa takasta hiilen, jolla mustaa Bugslaff'in kulma-karvat). Eipä hullummaksi, Dörte! Ja nyt tuonne nurkkaan; kaikeksi onneksi on jo jotenkin hämärä, ja jos ne Teiltä jotain kysyvät, olkaa oikea sianlihan-vihaaja, muusta me kyllä pidämme huolen, jotta ne saavat pitkällä nenällä pötkiä tiehensä jälleen.
Henoch. Taivahan Tekiä, junkkerihan on ihan Gideon tai itse David-kuningas! (Bugslaff heittäikse pöydän takana penkille ikkunan ääreen, Henoch istuu vastapäätä häntä, selkä toisiinpäin, pää käsivarren nojassa).
Lange. Hyväinen aika, johan kuuluu töminä pihalta. No, tääll' on kaikki täydessä kunnossa. Aljettakoon vaikka heti paikalla.
Dörte. Polveni vapisevat.
Lange. Voithan toki pitää pääsi pystyssä, tyttö?
Dörte. Min'en suinkaan tointanne hämmennä, isä. Mutt' entä jos ne jäävät tänne koko yöksi?
Lange. Me teemme mitä voimme, Dörte. Hän tuolla (viitaten korkeuteen) kyllä pitää lopusta huolen.
Kuudes kohtaus.