— Isä, isä, mitä varten sinä kirjoitit Hormiolle viidenkymmenen tuhannen kruunun pankkishekin?

— Well, tyttöseni, sanoi eversti ja istuutui, — en aikonut sitä ensin sinulle kertoa, mutta koska olet semmoinen Sherlock Holmes, ettei mikään pysy salassa sinun katseeltasi… Well, täytyyhän sinun myöntää, ettei viisikymmentä tuhatta ole suurikaan lohdutus miehelle, joka oli toivonut saavansa sinut ja kaupan päälle koko meidän omaisuutemme…

Ja eversti nauroi sydämellisesti.

— Mitä tarkotat, isä? Oletko antanut nimismiehelle rahaa, että hän heittäisi toiveensa minuun nähden?… Mutta minähän jo annoin hänelle rukkaset!… Ja koska se sitten tapahtui?

— Koska? Tänä iltana. Hän kävi puheillani juhlamme aikana.

— Isä, sinä salaat jotain. Tässäkin piilee jotain. Myönsithän itsekin tänään päivällä, että sinulla oli salaisuus. Miksikä sen peität? Miksemme saa olla siitä osalliset, minä ja Helmer? Minä olen sinun tyttäresi, Helmer on lähin ja ainoa sukulaisemme, luuletko, että me sinut pettäisimme? Emmekö ole sinun parhaimmat ystäväsi? Kuinka sinulla on sydäntä, isä, antaa minun tällä tavalla kärsiä?

Linda rukoili äänellään yhtä paljon kuin sanoillaan, ja tohtori tunsi merkillisen liikutuksen sydämessään, kun tyttö tällä ihmeellisellä hetkellä teki hänestä vertaisensa ja liittolaisensa. Hän olisi tahtonut langeta polvilleen tytön eteen ja vannoa palvelevansa häntä ikuisesti pyytämättä muuta palkkaa kuin tämän ainoan taivaallisen tunnustuksen.

Eversti oli käynyt perin totiseksi. Hän istui kotvan aikaa mietteissään, katsellen vuoroin tytärtään, vuoroin nuorta tohtoria, jonka kasvoja hän luki kuin avattua kirjaa, ja lausui sitten puoliääneen:

— Ymmärrän, että teillä on mielestänne syytä moittia minua… Olin jo päättänytkin ilmaista asian teille… Olisin sen aikoja sitten tehnyt, ellei minua olisi sitonut vaitiolon vala ja ellen teidän itsenne takia olisi pitänyt parempana vaieta. Sillä kun nyt kerron teille salaisuuteni, joudutte vaikeaan asemaan…

Hän keskeytti puheensa hetkeksi, ja toiset odottivat jatkoa mitä suurimmalla jännityksellä.