Ukkovaari alkoi taas sytytellä piippuaan, toimittaen kaikki temput suurimmalla tarkkuudella, ja sillä välin syntyi hänen ja Eeron kesken seuraava sananvaihto.
— Mitäs uskottomuutta maisteri tarkottaa?
— Sitä tietysti, ettei usko Jumalaan eikä kirkonoppiin eikä ylipäänsä ole uskonnollinen.
— Onkos maisterin omasta mielestä usko Jumalaan sama kuin kirkonkäynti ja niin kutsuttuun jumalanpalvelukseen osaaottaminen?
— Ei suinkaan, myönsi Eero yhä enemmän ihmeissään ja uteliaana.
— Sitä minäkin. Onhan maisteri lukenut mies ja tietää, kuinka niiden asiain laita on. Kyllä ihminen voi olla jumalinen, vaikkei kirkossa käy eikä sitä ulkonaisilla tempuilla näytä.
— Hm, sanoi Eero, vielä varovaisena, — monen mielestä se silloin vasta onkin oikeaa uskonnollisuutta.
— Kuinka lienee. Useimmat suomalaiset käyvät kuitenkin kirkossa.
— Niin, kuinka se on selitettävissä?
— Ehkä he maisterin mielestä eivät uskokkaan Jumalaan?