— Ja luuletteko nyt, että se olisin minä!
— Hm.
— Anna meille joku ihanne!
— Luo uutta eloa meidän suoniimme.
— Miksi teiltä ihanne puuttuu? Miksi puuttuu se, jota voisitte rakastaa?… Onhan teillä koko kansa.
— Kansa!… Mitä se pyytää? Leipää, peltoa, naista…
— Ja vähän viinaa.
— Ja vähän viinaa.
— Noinko puhutte? Te ette kansaa tunne. Ette ollenkaan. Niinkuin ette omaa sydäntännekään. Kansa, se on teidän sydämenne… Luuletteko, että ihminen on aivoja ja hermoja vain? Luuletteko, että ihmiskunta on — sivistyneet? Sivistyneet ovat kansan aivot, mutta kansa on sydän. Muistakaa, sydämestä tulee elämä.
— Mitä tällä?