— Kirje sinulle, Tuomo.
— Kirje! Tuomo otti sen Aarnon kädestä.
— Sisareni käsiala!
Hän aukaisi ja luki.
— Eero, Aarno! hän virkkoi kalveten, — minun täytyy kiiruhtaa kotiin — sisareni kirjottaa, että äiti on äkkiä tullut perin huonoksi.
Eero ja Aarno (hämmästyen). Mitä sanot!
Tuomo (hilliten kovaa liikutustaan). Missä on myssyni ja päällystakkini?
Aarno (huolestuneen näköisenä). Tässä, Tuomo.
Tuomo (yhä liikutustaan hilliten). Kiitos… Hyvästi, pojat.
Aarno. Emmekö lähde saattamaan?