— Ehkä voisitte sanoa meille, onko tässä kylässä taloa, johon pääsisi asumaan… joka ottaisi vastaan täysihoitolaisia?
Toinen ei heti käsittänyt.
— Nyt yöksikö? hän kysyi.
— Ei, ei, selitti Eero, — oikein vakinaisia asujaimia… koko talveksi.
— Koko talveksi?… No en tiedä, jollei Mannilaan otettaisi.
— Mannila — missä se on?
Nuorukainen kääntyi kylään päin ja osotti kädellään:
— Tuo talo tuossa törmällä, jonka pääty-ikkunat ovat pimeinä… Se päähän se siinä tyhjänä seisoo.
— Kas, enkö arvannut! huudahti Aarno.
— Vai niin, vai se talo, sanoi Eero, — kiitoksia paljon neuvostanne…