Miehet eivät voineet kyllikseen kummastella, he vain tuijottivat tuijottamistaan.
— Kun olet niin halukas kuolemaan, sanoivat he, ja koska ehkä olet oikeassa siinä, mitä puhut vastuusta… pitänee tehdä tahtosi mukaan. Emme luulleet, että näin tulisimme maksamaan, kun eilen lyykistyit omenoinesi. Mutta sano meille ensiksi, miksi tämä paikka on sinulle erityisesti rakas? Ethän vain liene tänne jotain piilottanut, vai mitä?
Ja heidän kasvoihinsa tuli tyhmän viekas, kova piirre.
Phocas hymyili niin avoimesti, että se heti teki tyhjäksi epäluulot ja sai heidät unohtamaan ahneutensa.
— Kukkien tähden, sanoi hän, ja myöskin näköalan vuoksi, vaikka sitähän en enää saa nähdä.
— Niin, ja tuskinpa tulet kukkiakaan enää näkemään. He nauraa rähättivät hänelle. Heistä hän alkoi tuntua niin omituiselta, että sääli ja ihailu, jota he ensin olivat tunteneet hänen rohkeuttaan kohtaan, väistyi raa'an huolettoman välinpitämättömyyden tieltä.
— Kuka tietää, ystävä raukat? Tiedän niiden pysyvän tässä joka tapauksessa. Ja juuri viime yönä, kun nukuin ja uneksin, minä ne näin. Näin paljon muutakin. Tämä on hyvä lepopaikka, olen sen kokenut. Oletteko valmiit.
Ja hän polvistui aivan haudan partaalle, niin että ruumis iskun vaikutuksesta tuli itsestään putoamaan alas.
Hänen pyövelinsä täyttivät hänen tahtonsa, ja kun he tulivat ihmisten ilmoille, kertoivat he kummallisesta ukosta. Niin tuli hänen kohtalonsa tunnetuksi, ja ihmiset hiipivät paikalle, missä hän lepäsi, ja rukoilivat kauan ja muistelivat häntä kauan ja hartaasti.
Aikojen kuluessa ruvettiin häntä pitämään pyhimyksenä, ja kun kullakin näistä on ihmisten joukossa oma piirinsä, joka tarvitsee häntä enemmän ja kiinnittää häneen suurempia toiveita kuin muihin, tuli Phocaksesta niiden suojeluspyhimys, jotka maata muokkaavat ja hiljaisuudessa toimivat yrttitarhureina ja istuttajina. Mutta hänen ystävällisen voimansa luultiin suojelevan myöskin koko puutarhaa sarkoineen, hedelmäpuineen, kylvöineen ja pitävän loitolla etanoita ja muita vahingollisia eläimiä, ja hänen silmälläpitonsa alaisina paisuivat punastuvat hedelmät, kuori uudistui ja kukat loistivat iloisina ja suopeina ja ikinuorina vihreässä ruohossa.